Vein pieneksi jääneitä vaatteita sekä hyljättyjä hyväkuntoisia leluja hyväntekeväisyyteen, tarmokkaan amerikkalaisleidin järjestölle. Jotkut ne osaavat, eivät jämähdä "en osaa kiinaa" ongelmaan, vaan laittavat tuulemaan! Leslie perusti kirpparin, johon ulkomaalaiset lahjoittavat roiniaan, keskiluokkaiset kiinalaiset ihaillen ostavat ja näin kerätään rahaa lastenkoti- tai maalaislasten leikkauksiin. Perusongelmana maassa on luonnollisesti asennevika, sillä vauvan hylkäämisen syyksi riittää jopa tyttöys yhdistettynä huulihalkioon tahi muuhun leikkauksella korjattavaan epämuodostumaan, saati suurempai ja pitkäjänteisempää hoitoa vaativa erilaisuus. Maaseudun väellä ei moisiin löydy varoja, ihmisten ollessa tässä maassa kovin eriarvoisia kaupunkien ja maaseudun välillä.
Edelleen sitä suurta omaa ideaa ja tarmonpuuskaa odotellessa ostin kirpparilta 60 sentillä tämän pienen viehättävän tuikkulasin. Jokin i-logo siinä näyttää komeilevan... Olisiko joku höntti suomalainen sen ensin ostanut ties monellako eurolla, lajoittanut ulkomaalaisystävälleen, joka ihmetteli esineen tylsyyttä ja lahjoitti muuttotyhjennyksen yhteydessä Roundabouttiin ja nyt minä edistin suloisen vaavin sairaalamatkaa eteenpäin ostamalla sen kotiini, vaikken sitä edes tarvitse!
Enää 899,40 € jäljellä. Sen verran maksaa ihmisarvoinen elämä täällä. Se on ehjän hymyn hinta.
Jos pohjassa lukee Marimekko, niin se on kivi tuikku. Hyvä kauppa silloin. T. Inkeri.
ReplyDeleteAnonymous, lukee lukee, tottahan toki!
ReplyDeleteRiipaiseva postaus. Varsinkin tuo loppu.
ReplyDeleteAjatuksia herätti myös tuo suomalaisen designin osuus: kuinka täällä hellitään sen ylivertaisuutta, ihaillaan Iittalan tai muiden pelkistettyä kauneutta. Ja sitten se jollekulle muulle on tosiaan vain tylsä ja mitään sanomaton. Aiempien postaustesi valossa ei ehkä olisi kiinalaiseenkaan makuun tuo...
Pipuu, tuon "riipaisevan" lopun laitoin ihan vain perpektiiviä antaakseni. Paljon rahaa se on Suomessakin, mutta kenenkään ei meillä tarvitse miettiä lähettääkö lapsi korjausleikkaukseen vai ei, sen ollessa itsestäänselvyys. Mutta veroista jaksetaan valittaa, kyllä vain. Eikä vain korkeatuloiset, mutta myös vähemmät tienaavat! Niin paljon vastinetta valtio Suomessa antaa: koulutuksen, terveydenhuollon, kullttuurielämän, ammattikoulutuksen! Mutta ihmiset eivät tajua, vaan valittavat vain. Ja henkiseen hyvinvointiin ei haluta satsata ilmeisesti yhtään, ainakaan jos tämän yhden nousukkaan vaaliohjelmaa erehtyy lukemaan.
ReplyDeleteVoi mikä postaus. Ja hienoa että tuikku pääsi uuteen kotiin ja ehkäpä vielä jonkun lapsen matka kohti leikkausta sai alkaa.
ReplyDeleteNonni, mä vein tuollaisen vihreän tuikun viime keväänä kiinalaisille ystäville, tosin Shanghaihin.
ReplyDeleteNiinpä niin. Miten auttaisi niin monia apuatarvitsevia. Olen sitä mieltä, että mikä hyvänsä pienikin apu on hyvästä. Pienistä puroista kehittyy isompi virta. Auta sinä siellä tuikun verran me autamme täällä toisen tuikun verran.
ReplyDeletehyva muistutus siita, etta minunkin pitaisi tahda taalla jotain. jossain vaiheessa teinkin mutta nyt ole vaan ollut laiskan pullea.
ReplyDeleteAi kait tuikkuja tehdä Kiinassa? Muumimukeja ainakin...
ReplyDeleteNina, kyllähän täältä tuikkuja saa ostaa, mutta tämä oli ihan aito Marimekon design, valmistettu Iiittalassa. Ja hupaisasti kirpparilla Ikean tuikut, jotka maksavat uutena kaupassa yhden euron maksoivat saman verran kuin tämä "designtuote". Kiinalaiset tuikut ovat muuten aivan surkeaa laatua. Joskus olen niitä temppeleiden liepeiltä hankkinut, puoli-ilmaiseksi, mutta paloaika on puolet Ikean tuikuista ja monissa sydän nuukahti ennen loppua... vaikka täällä valmistettaan suurin osa maailman rojusta, menee kaikki vähänkään parempi vain ja ainoastaan vientiin. Dove ei ole täällä samaa kamaa kuin Suomessa. Oletko jo unohtanut ;))?
ReplyDeleteNiin, aika kultaa muistot :)
ReplyDeleteEi kun ajattelin, että onkohan Iittalan tuikkuja ruvettu valmistamaan Kiinassa, niin kuin Arabian muumimukejakin, "suuren kysynnän vuoksi(ko?)" Kaikesta huolimatta upea löytö Kiinasta :D