Kaivoin vaatehuoneen hyllyltä oboeni esille (viimeisen kymmenen vuoden aikana olen soittanut sitä keskimäärin kerran vuodessa), avasin sattumanvaraisesti lapsen pianovihkon O sole mio:n kohdalta ja harjoittelin hieman. Nimittäin tämän naistenpäivän kunniaksi ajattelin ilahduttaa teitä elämäni ensimmäisellä musiikkivideolla! Mutta olipa tämä postmoderni taidetuokio haastava. Milloin loppui henki, milloin rajaus olikin pielessä, milloin katosi usko, milloin näytin kamalalta ja lopuksi katosi ansatsi. Toisaalta, kuinka vakava asia naistenpäivä oikein on? Kunnon nainen osaa nauraa itselleen, vai mitä! Tämä lienee myös vapaasti noukittavissa oleva haaste.
Fantastinen video! Ja ainakin minun korvaani oboesi soi hienosti. Tuli varsin juhlava olo, tuo upea kangas taustalla ja aurigonkukkia. Iloista naistenpäivää!
ReplyDeleteHihiii, jatkossa lisää videoita :)))
ReplyDeleteJa kuvatkin oli kivat.
Hienolta kuulosti, lisää kiitos.
ReplyDeleteUpeita naisia kuvissa!
Kiitos mahtavasta videosta ja ihanaa naistenpäivää! Voisin tarttua haasteeseen ja tehdä pianovideon, jos vaan löytäisin ne pihkunan kadonneet johdot. Ei nimittäin ole nyt kuin elektroninen versio soittimesta.
ReplyDeleteVoe kiitos juhlavasta hetkestä! Nyt hurautankin sitten kahveet itselleni!
ReplyDeleteheippa! olen täysin koukussa blogiisi (erityisesti upeisiin valokuviisi), ja odottelenkin päivityksiäsi aina kieli pitkällä. kommentoimaan asti en ole koskaan uskaltautunut, mutta upea oboevetosi ohjasi uusiin ajatuksiin. kiitos tästä, ja hyvää naistenpäivää myös sinne! :)
ReplyDeleteOi kiitos vain kaikille kehuista. Ja luulen tämän taiteenlajin jäävän (lähes) ainutkertaiseksi kokeiluksi... ellen sitten ihan sekoa.
ReplyDeleteNyt huomasin unohtaneeni mainita videon nimen, joka on, tadaa: Katusoittaja.
Kiitos, sait pilvien takaisen auringon paistamaan!
ReplyDeleteMielessäni on hellyttävä "rakkaus"-kuva, vanha valkohiuksinen kiinalaismies hoivaa puolisoaan, jonka oli vaikea kulkea portaissa typistetyin jaloin.
Kiitos taas ikkunasta sinne, mistä jäi hyviä muistoja.
Aurinkos!
Taputtaa käsiään! Hyvää naistenpäivää!
ReplyDeleteAnonymous, hei vaan! Upeaa, että uskaltauduit tahi jaksoit jättää kommentin. Kiitos siitä, sillä kommentit, lyhyetkin sellaiset, kannustavat jatkamaan postauksien tehtailua!
ReplyDeleteA-L, kivaa jos paistaa sinnekin, sillä täällä Pekingissä meitä todellakin on hemmoteltu upealla kevätsäällä!
Peppi, hyvää naistenpäivää sinullekin! Ja nöyrä kiitos aplodeista.
ReplyDeleteOlit mielestäni löytänyt hienot kuvat naistenpäivän postaukseen: "kaikki" kiinan naistyypit. Hyvää naisten päivää!T2
ReplyDeleteKiitos naistenpäiväkonsertista!
ReplyDeleteBravoo!! Olipa hieno konsertti ja "lavasteetkin" oli sopivat :)
ReplyDeleteKiitos konsertista ja ihanasta blogista, jota olen seuraillut päivittäin Pariisin ajoista asti :)
t. Maija
Kiitti! Tämä sai hyvälle tuulelle :)
ReplyDeleteSinä se osaat kaikkea!
ReplyDeleteLempi Sveitsistä
T2, sarjasta puuttuvat vain isonenäulkkarit!
ReplyDeletePandice, vähän lyhyehköhän tuo, mutta ole hyvä!
Maija, oikea pitkän linjan lukija siis! Lavasteet eli välikön ihan normitilanne on yksi suosikkikohta kodissamme.
ii, hyvä, postauksen olikin tarkoitus olla hieman hilpeä.
Lempi, tai ainakin yritän!
Voi, tää oli ihan mahtava! Lisää videoita, ehdottomasti!
ReplyDeleteOlipa mukava naistenpäivän yllätys kuulla Sinun soittavan. Jo kohosivat suupielet ylöspäin. :) Se on niin kaunista kun jotkut osaavat soittaa ties millaisia soittimia. Kiitos pienestä musiikkituokiosta.
ReplyDeleteOlipa vinkeää törmätä toiseen oboistiin blogimaailmassa! Minä tosin myin oman soittimeni pois vuodenvaihteessa, mutta sydäntä lähellä se vinkupilli kuitenkin on.
ReplyDeleteHyvää naistenpäivää katusoittajalle! :)
Kiitos ihanasta naistenpäiväpostauksesta!
ReplyDeleteItse yritin jokin aika sitten ladata myös videota omaan blogiini, muttta jostain syystä se ei koskaan pyörinyt lataamisen jälkeen.. Onneksi sinulla onnistui.
(Latasit ilmeisesti kuitenkin sen suoraan bloggeriin?)
Aivan mahtavaa, kiitos!!! Ja hyvää naistenpäivää sinnekin!
ReplyDeleteOI mahtavaa! Jee!
ReplyDeleteKiitos!
Mä tykkään tästä!
Ei ole totta, ihan mahtavaa! Tällaisia multilahjakkuuksia on siis olemassa. Tuli hyvä mieli ja hymy huulille.
ReplyDeleteEn kyllä lupaa ottaa haastetta vastaan, sillä en saisi aikaiseksi millään maailman soittimella mitään mikä ei rikkoisi tärykalvoja. Pianolla osaan yhden kappaleen.
Mahtava kulttuuripläjäys jostain kaukaa :) Oikein hyvää Naistenpäivää!
ReplyDeleteOlipa kivaa! Tosi mukava päätös naistenpäivälle.Toinenkin anonyymi pitkän aikaa blogiasi seurannut, aiemmin kommentoimaton inspiroitui kommentoimaan. Pitäisikö kaivaa nokkahuilu esille... Taitaa olla myöhäistä toivottaa naistenpäivää sinne pallon toiselle puolelle, mutta hyvää kevättä!
ReplyDeleteTrv. Suomesta
Wautsi, Wautsi! :)
ReplyDeleteOuti, nooh, katsotaan. Saattaa kyllä jäädä ainutkertaiseksi kokeiluksi, sen verran takkuileva projekti! Onnistuin mm. deletoimaan kamerasta sen ehdottomasti parhaan...
ReplyDeleteHietzu, soittamisessa on se hauska puoli, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa jos on innostusta. Vaikka minullakin on nyt ollut käytännössä 15 vuoden tauko ajattelen edelleen sitten joskus jatkavani soittotunteja.
Fanny, voi apua, arvasinhan, että täällä joku asiantuntija on kuulemassa loppuvonkaisut! Mutta väliäkös sillä, kieli poskessahan tämän tein.
Frost, pienensin tiedoston aika kevyeksi ja latasin sen Bloggeriin suoraan työpöydältä. Olen joskus aiemminkin yrittänyt jotain videota laittaa siinä onnistumatta, mutten yhtään tiedä mitä nyt tein toisin!
Kiitos mukavasta naistenpäivän yllätyksestä!!!! Istutin uudestaan ne anopinkielesi, kun ne kaatuivat. Siis todellakin vaan kaatuivat ja irtosivat vaan hupsheijakkaa mullasta. Mutta nyt tököttävät taas pystyssä.
ReplyDeleteVanda, kiitos!
ReplyDeleteIsoinpapu, sä oletkin tööttäykseen tottunut!
Kirjailija, hyvä ihme, totta kai voit videoida sen ainokaisesi, vaikket filmiä julkaisisikaan. Tällaisen kökön kotivideon värkkääminen oli oikeastaan hulvatonta. Hymyilin koko iltapäivän itselleni.
Villaruusu, kiitos samoin!
Anonymous, juu, nokkis esille vaan! Pääasia että lähtee ääntä, terapeuttistakin.
Ruiskaunokki, kiitos.
Edith, jospa niitä vähän väsytti. Luin hiljan naistelehdestä juuri anopinkielen olevan todellinen ilmanpuhdistaja ja sitä suositeltiin makuuhuoneeseen.
ReplyDeletemahtavaa! pitaisikohan aloittaa soittotunnit uudelleen?
ReplyDeleteAurinko, pitäisi!!! Sitä minä itsellekin koko ajan nalkutan.
ReplyDeleteHei, vaatii aika lailla itseluottamusta ja rohkeutta tehdä mitä teit! Oboe kuitenkin on soitin, joka vaatii käsittelijältään paljon ja armottomasti ilmoittaa kaikki virheet, mitkä tekee. Video on hyvä ja siitä tuli hyvälle mielelle. :)
ReplyDeleteFanny, oboe on siitä harmillinen soitin, että kun on vuoden soittamatta niin ansatsi loppuu kahdeksan minuutin kohdalla, juuri kun sormet alkavat taas hahmottaa läpät. Että sitä soiton hurmiota kestää niin lyhyeen kerralla!
ReplyDeleteVideon kyhääminen ja peräti julkaiseminen olikin aika poikkeuksellinen teko, sillä en ole esiintyjätyyppiä ollenkaan! En edes huumorimielessä.
Ihana :D
ReplyDeleteKiitos kauniista musiikkituokiosta :)