Määrätietoisesti, jo toista päivää, yritän tehdä vapaa-aikanani eli lasten ollessa koulussa sellaisia asioita joista pidän. Eilen hankin siis ne kultakalat, joiden touhujen seuraamisesta pidän. Nehän siis uivat oikealle ja vasemmalle, vaihteen vuoksi ylös ja alas, joskus jopa päin lasia tai törmäilevät toisiinsa. Ehkä taustalla on jotain lohduttavaa, kun näkee toisten olevan itseäkin kohelompia!
Tänään olen piirtänyt. Yritin sinnikkäästi oppia piirtämään hevosen. Mutta se elikko on ihan liian möykkyinen hyvien piirrosten aikaansaamiseksi. Voin luonnollisestikin syyttää mallia, 30-senttistä kipsivalosta nyljetystä lihaskimppuhevosesta. Kaiken huipuksi siltä puuttuvat korvat ja häntä!
Pelkistys, siitä pidän. Huomenna yritän jättää kaikki vähänkään merkityksettömät kaaret pois, kuvittelen mallini päälle upean turkin ja muut lisäkkeet. Aion saada paperille selkeälinjaisia ja uljaasti seisovia kopsuttelijoita. Juuri niin meinaan. Ja kun näin on tapahtunut voinkin hyvällä mielellä todeta käyttäneeni aikani sellaiseen mistä pidän.
Mikä sinusta olisi kaikkein kivointa?
Minusta olisi tällä hetkellä kaikkein kivointa upottaa paljaat varpaat pehmeään lämpimään hiekkaan, antaa merituulen sotkea hiuksia ja auringon kutittaa nenää. Ja koska tämä ei ole juuri nyt mahdollista, tulee hyvänä kakkosena Alppien raikas vuori-ilma, joka parantaa niin kehon kuin sielun. Sitä pääsen haistelemaan muutaman viikon päästä.
ReplyDeleteSuukkoja paljon sinne!
Nyt oli kivointa käydä hiihtämässä pitkästä aikaa. Ja kun luisti niin hyvin! Sitten kivointa on ommella ja ideoida ompeluksia.Hirmu kivaa olisi, jos osaisi neuloa hyvin:) Piirtäminen on myös hyvää sielulle.
ReplyDeleteKaikkein kivointa olisi, jos saisin taas kiinni kirjoittamisesta. Blogi on seissyt "kuolleena" jo kuukausikaupalla ja jopa kauppalistan kirjoittaminen tuntuu paikka paikoin hankalalta.
ReplyDeleteTänään oli kivointa käydä kirpparilla pitkästä aikaa. :) Kivaa on myös odottaa kevään Ruotsin matkaa. Lisäksi odotan innolla taideteostutkimus kurssia joka alkaa kuun puolivälissä. Kaikkea kivaa.
ReplyDeleteJust nyt olisi kivointa saada semmoinen väri tuohon yhteen seinään, ettei isäntä takaisin tullessaan heti pyörtyisi. Meneillään siis impressionistisia improvisaatioita seinämaalilla. Muutenkin maalaaminen on tosi kivaa, siis esineiden ja seinien.
ReplyDeleteKaisa, Alppi-ilma kuulostaa juuri nyt sinulle hyvältä! Vaan enpä laittaisi vastaan minäkään. Jaa, millaistakohan siellä olisi noin pidemmän päälle, osaisiko sitä raikkautta arvostaa jos siellä asustaisi?
ReplyDeletePeurankello, tekevän ihmisen ihanuuksia!
Piritta, pitkästä aikaa! Toivottavasti saat kirjoittamisen käynnistettyä taas. Saithan tämän kommentinkin naputettua! Aloitat vaikka ihan pienen pienistä ajatuksista.
Hietzu, kirpparit ovatkinihania. Täällä ei sellaisia oikein ole, joten kesäisin luuhaan niissä oikein urakalla. Taideteostutkimus kuulostaa myös kivalta, mutta mitä se oikein pitää sisällään?
Miolann, eikö olekin. Se kun sivellin levittää maalia, vähitellen maali tasaantuu itsestään ja hiljalleen kovettuu. Vanhasta tulee toinen ja saa uuden raikkaan jatkon.
Äsken olisi ollut kivointa nukkua pienet päiväunet peiton alla lapsen vieressä, mutta lapsipa lauloi sketsiohjelman lauluja korvaani vaikka yöllä hinkui ja köhisi, niin ettei kukaan nukkunut paitsi hän itse.
ReplyDeleteKivointa oli se, että tk lääkäri totesi, että henki kulkee eskarimiehellä ihan hyvin, määräsi hätään yötä vasten ventoline-yskänlääkettä ja lapsen isän ostamaan oikean traktorin, koska traktori kuulemma pitää olla.
Kivointa on valo, jota vihdoin on ja blogit ja aika kaikki just nyt!
Yritän tehdä asioita, jotka tekevät minulle hyvää lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä. Kaikki ei tunnu heti kivalta, mutta syvin tyydytys tulee niistä mieluisten asioiden tekemisestä, joiden tietää olevan itselle hyväksi. Kirjoittaminen on minulle se hyvää tekevin asia, vaikka se onkin välillä Pirittan kuvaamassa jamassa. Kävely tulee hyvänä kakkosena. Kaikkea hyvää ja kivaa Viljonkalle ja hänen lukijoilleen! T2
ReplyDeleteSanni, päiväunet ovat toisaan ihania, ja silloin harvoi kun mahdollisuus moisiin tarjoutuu pienten lasten vanhemmille osaavat he arvostaa niitä taatusti enemmän kuin muut kuolevaiset!
ReplyDeleteT2, kävely? Enpä olisi arvannut. Mennään kesällä yhdessä taas kävelylle, edellisestä kerrasta onkin aikaa! Fyysisistä harjoituksista on kävely minunkin suosikkini haravoinnin, kitkemisen ja tämän uuden villitykseni joogan rinnalla.