Muutaman vuoden ikäisenä hänen kaatuessa kivilaatoilla lohkesi etuhampaasta palanen ja jouduimme hiotuttamaan lohkeamispinnan terävät reunat hammaslääkärillä. Toimenpide oli nopea ja kivuton, mutta liikaa tälle lääkärikammoiselle lapselle. Tämän jälkeen ovat hammaslääkärit saaneet ainoastaan "laskea" hampaat, fluorin levittämiseen saakka ei vielä olla kertaakaan päästy ennen suun lopullista sulkeutumista.
Huomenna on lasten hammastarkastuksen vuoro. Aika on varattu entuudestaan tutulle ja peräti ruotsia puhuvalle lääkärisedälle. Mutta kerrottuani suunnitelman lapselle joutui hän suoranaiseen paniikkiin. Eikä vuolaasti valuvilta tiikerinkyyneliltäkään säästytty. Lisäksi lapsi julisti käyttäytyvänsä huomenna tyhmästi... 6-vuotiaan tempperamentilla sekä pelottavalla päättäväisyydellä.
Huominen jännittää minua ja nyt ovat hyvät neuvot tarpeen! Tähän tapaukseen ei auta syli, selittäminen, kiristys eikä lahjonta... Vaikka mukaan otettava pehmolelukin on jo valittu epäilen suuresti huomisesta suurta onnea löytyvän. Kertokaa nyt hyvät lukijat menestyskonstinne! Kaikki vinkit vastaanotetaan suurella kiitollisuudella.
Kovin suloiset kuvat:)
ReplyDeleteMinun tyttöni hampaita on lääkäri katsonut vain 2-vuotiaana jossain kutsutarkastuksessa. Kun ei ole ollut mitään vaivoja, eikä enempiä kutsuja tullut, niin eipä olla niitä käyty näyttämässä.
Tuo fuskaa kyllä pesussa minkä ehtii, joten kopkop vaan.
Paras vaan olla itse rauhallinen ja katsoa kuinka käy. Ei kai se maailmanloppu ole vaikka ei suutaan aukaisisikaan. Luovuttaisin suosiolla jos ei onnistu,ilman äitiä sitten koululaisena se sujuu paremmin. t.inkeri,kolmea suuta lääkärillä käyttänyt(vaihtelevalla menestyksellä)
ReplyDeleteHitsi. En kyllä osaa sanoa tähän siis mitään. Kyllä kaikki kuitenkin varmaan järjestyy, jotenkin :).
ReplyDeleteAuttaisiko se jos ensin istuu tuoliin rauhallinen ja tyyni esikoinen, ja vakuuttaa ettei satu yhtään?
ReplyDeleteMeillä oli samantapainen hammashaaveri esikoisella kaksivuotiaana, paitsi sillä tuloksella että toinen etuhammas oli otettava pois kokonaan, se vahingoittui niin pahoin.
Minulle tulisi mieleen harjoitella kotona sitä suun avaamista, sisälle katsomista, pää alaspäin tuolissa istumista. Ehkä hänelle voisi ostaa oman hammaslääkärin peilin, semmoisen varren päässä olevan, jolla hän voisi kurkkia aikuisten suuhun.
ReplyDeleteOnnea huomiselle!
Entäs jos äiti istuu tuoliin ensin ja tyttö syliin makaamaan. Ja lapselle peli käteen millä voi nähdä mitä siellä suussa tapahtuu.
ReplyDeleteTerkuin hammashoitajana(kin) työskennellyt :))
Meillä kans tyttö vähän jänskätti aluksi, ja piti ottaa toinen aika... Viimeksi meni ihan hienosti, 3v tarkistuksessa.
ReplyDeleteNoilla käynneillä on kuulemma se tarkoitus, että saadaan paikka tutuksi, ettei tulisi pelkoja. Fluorausta ei harrasteta ainakaan meidän kunnassa enää ollenkaan, eikä suositella, fluori on aika paha myrkky, jos sitä menee nielemään. Myös fluoritabletit on poissa suosituksista.
Voittehan varmaan istua sylikkäin vaikka ihan normi tuolilla, tärkeintä, että tyttö aikasee suun ja saa täti ainakin laskea hampaat ;-)
Kiitos kaikille vinkeistä, mutta niissä ei vielä ole löytynyt mitään uutta :( Jatkakaa vaan ideointia!!
ReplyDeleteIsot siskot ensin -menetelmää kokeilimme mm. viime vuonna - lapsen paniikki vain kasvoi vaikka sai 30 sentin päästä seurata ja tutustua käsin koskettaen mm. siihen "pelottavaan" minihammasharjaan. Totesimme lääkärin kanssa, että seuraavalla kerralla pikkusisko ensin penkkiin.
Tuoliin on päässyt myös tutustumaan jopa hieman leikkimielellellä isovanhempien vastaanotolla ennen heidän jäämistä eläkkeelle.
Kenenkään vakuuttelut eivät auta yhtään mitään, on kuin ulisevalle radiolle puhuisi.
Mitään varsinaista ongelmaa ei hampaissa ilmeisesti ole, paitsi jossain vaiheessa tuolle ristipurennalle on jotain tehtävä. Mutta kyllä minun mielestäni kerran vuoteen olisi hampaat hyvä tarkistaa.
Kouluhammaslääkäriä ei täällä ulkomailla ole. Hammashuollon on jokaisen itse järjestettävä. Kun koululaiset yhdessä menevät lääkäriin saattaa siinä tosiaan ryhmätuki auttaa.
Tyttö lähti juuri valitsemaan omaa peiliä mukaan! Jospa tämä tästä. Joskus hänelle laitettiin lääkärissä peili käteen, mutta silloin ei maltti riittänyt. Ehkä lapsi onkin kasvanut juuri sen verran, että tämä auttaa.
ReplyDeleteNiistä peileistä voisinkin oikeastaan postata ihan erikseen, ovat nääs paikallista kitsiä parhaimmillaan...
Jos hampaissa ei ole oletettavasti vikaa, niin sittenhän voit jättää oman huolesi ja jännityksesi nurkkaan... siitähän se lapsi eniten aistii... muina naisina vaan menette asiasta enempää jauhamatta! Entäs jos lapsi tulisi mukaan kun te aikuiset käytte hammaslääkärissä?
ReplyDeleteKinkkistähän tuo on..todella kinkkistä...lapsen päättäväisyydellä ei joskus ole rajoja... On myös olemassa lapsiin erikoistuneita hammaslääkäreitä, onko siellä? Ammattilaisiin kannattaa usein luottaa. Mitäs jos et olisikaan vastaanotolla mukana???
Aurinko ja kuu, voi kuinka miellelläni olisinkin vain jättänyt lapsen tuon maailman lempeimmältä tuntuvan lääkärin vastaanotolle, mutta se ei täällä oikein ole tapana. On myös hieman sellaista ameriikanmeininkiä vastuuasioissa. Saa allekirjoittaa lippuja ja lappuja, ettei ketään syytetä mistään.
ReplyDeleteLapsiin erikoistunut hammaslääkärissä olisi ideaa, Helsingistä varmaan löytyy, sillä kesällä olisi viimeistään päästävä hoitamaan nyt löytynyt ongelma. Nimittäin sen verran ehti lääkäri vilkaista, että poskihampaassa on ilmeisesti reikä. Oma peili oli käytössä, muttei pelastanut... Tutustuimme röntgeniin isosiskojen opastukselle, mutta kuvaamiseen saakka ei uskaltauduttu. Ja kiinalaisethan karttavat konflikteja viimeiseen saakka, lapsen itku on ihan kamalinta mitä tiedetään. Eli sellaista ronskia ja reipasta meininkiä ei löydy, jossa suit sait tehdään ennen kuin potilas edes ennättää säikähtää.
Näin ovat lapset (ihmiset) erilaisia. Keskimmäiseltä on vedetty hampaita, tutkittu silmiä ja ties mitä eikä hänellä silti ole mitään ongelmaa minkään lääkärikäynnin kanssa.
Singaporessa lapsille saa tarvittaessa ilokaasua ja videon kattoon pyörimään. Eiköhän samalla reseptillä toimivia paikkoja löydy Helsingistäkin.
ReplyDeleteAnonymous, vaude, tuollainen palvelu kelpaisi minullekin!
ReplyDeleteme asutaan singaporessa ja ei kayda ilokaasupaikoissa. kaksi kertaa vuodessa tarkistus kaikille ihan paikallisten mestassa ja ollaan saastytty lasten kanssa isoilta summilta.
ReplyDeletepia spore
Olen jo auttamatta myöhässä, mutta siitä huolimatta kerron oman kokemukseni hammaslääkäristä. Lapsia minulla ole, joten en ota siihenkään kantaa. Itselläni ei ole ollut ihan noin pahaa kammoa hammaslääkäriä kohtaan, mutta nyt aikuisenakin siirrän viimeiseen asti hammaslääkärikäyntiä vaikken sitä varsinaisesti pelkääkään.
ReplyDeleteYksi käynti muutaman vuoden takaa on jäänyt itselleni mieleen positiivisena kokemuksena. Hammaslääkärin lisäksi mukana oli hoitaja, muistaakseni opiskelija tai sitten ihan vasta valmistunut. Hän toimi muilta osin aivan samoin kuin muutkin, mutta piti kättään oman käsivarteni päällä aina silloin, kun toinen kätensä oli vapaana. Rauhoitti kummasti, vaikka eleenä yksinkerainen ja pieni, lähes huomaamaton. Seuraavilla kerroilla oli jo taas vakkarihoitaja, ilman "parantavaa kosketusta". Tosin joku varmaan kokisi kosketuksen ahdistavana, vaikkei se mitään sellaista ollut.
Aurinko, ilokaasupaikan hinnan voi vain kuvitella!
ReplyDeleteFrost, olipa älykäs hoitaja! Ja mikä sattuma, että juuri tänään myös akupunktiolääkärini puhui siitä, että hänen näkökulmastaan hoitaminen on aina väreilyä lääkäristä/hoitajasta potilaaseen. Että hän antaa energiaa käsillään. Ja hän pitää minusta aina jolain kädellä kiinni ympärilläni häärätessään. Jospa tämä hoitaja ajatteli samoin, tiedostaen tai tietämättään. Lukio- ja opiskeluaikoina kävin aina hammaslääkäriopiskeljoilla, sillä he olivat ehdottomasti hellimpiä!