Japanin siirtyessä pekingiläinen mummo ulkoilutti koiraa. Keväinen aurinko helli ja hymy oli kaikilla suunpielissä. Olimme juuri nauttineet ihanan kasvislounaan pienessä ranskalaisessa ravintolassa ja ihastelleet valokuvanäyttelyä. Mummollakin oli pussukoissaan päivän ostokset tehtynä. Retkipalli kertoi suunnan olevan puisto tai vakiokulmaus kujalla.
Ei maanpinnassa tärähtelyä tuntunut, korkealla pilvenpiirtäjissä vain ja kirjeenvaihtajan kirjoituksissa. Uutiskuvat unelmieni maasta kuitenkin lamaannuttivat. Kuinka voisin postata aamu kolmeen jatkuneista suomalaisjameista, hehkuttaa egyptiläisten naapureiden illalliskutsujen herkuista notkuvista pöydistä tai valittaa tästä ikuisesta ilmanlaatuongelmasta.
Ehkä sitä vahitellen turtuu, niinhän siinä aina käy.
Minä mietin liiankin kanssa, mitä kuuluu omille japanintutuilleni, niille lehti-ihmisille.
ReplyDeleteMe olemme jutelleet vakavia koko viikonlopun, jotenkin tämä vaikuttaa niin. Ei ole naurattanut, vaikka täällä omassa pesässä kaikki onkin hyvin.
Kiitos positiivisista mummokuvista. Niiden näkeminen lämmitti synkkien uutisten keskellä.
ReplyDeleteMinä, Sinä ja me kaikki olemme niin itsekkäitä, ei toisten ihmisten hätä ja murhe kosketa.
ReplyDeleteHauskat mummokuvat!
ReplyDeleteJapanin uutiset ahdistavat, jopa pelottavat.
Liivia, joitain tuttuja itselläkin siellä, heti tuli rynnättyä FB:n tarkistamaan heidän hyvinvointinsa. Mutta kyllä lamaannuttaa, ei tehnyt mieli tehdä tätäkään postausta.
ReplyDeleteKaisa, kiva jos piristi!
Anonymous, kyllä se koskettaa, syvältäkin. Myös hieman pelottaa, etenkin ydinvoimalavaikeudet, mitä tässä vielä tapahtuu, naapurissa, unelmieni maassa.
Marjatta, mummo asettui oikein poseeraamaan kun huomasi kameran! Ja samat sanat Japanista naputin sinun kanssa edelliseen kommenttiin.
ReplyDeleteKai turtuminen on ainoa keino selviytyä itsensä kanssa, inhimillistä hätää mitenkään aliarvioimatta. Mutta totta, pelottavaa. Vaikutus saattaa ulottua Suomen vaaleihinkin, Ei lisää ydinvoimaa-kanta vahvistunee!
ReplyDeleteEi sitä välttämättä turrukaan, mutta minä ainakin ajattelen, että jos voin hädässä jotenkin auttaa, sen teen. Jos en, niin koetan ottaa parhaani mukaan ilon irti tästä päivästä. Se ei tarkoita sitä, etteikö toisten kärsimys ja hätä koskettaisi.
ReplyDeleteSuloisia kuvia!
Lempi Sveitsistä
Palaan jossain vaiheessa aiheeseen s-postitse. Olen shokissa Japanin tapahtumista. T2
ReplyDelete