Tuesday, October 5, 2010
Luistinradalla nähtyä
Ostoskeskuksen aukiolla on pieni jääkaukalo. Toisen kerroksen kaiteen yli on viehättävää katsella luistelijoiden liitoa. Pakostakin kuvittelen seuraavani tulevaisuuden luistelijatartähtösten valmennustuntia...
Eilisen tuokion tähtiluistelija kuitenkin oli jo vanhempi herra, joka kuulokket korvilla antautui musiikin vietäväksi, tanssi ja pyörähteli luistimilla kevyesti kuin perhonen, sulavasti, silmät lähes suljettuina ja hymy huulilla. Ei hän erityisen taitava luistelija ollut, mutta tunnetta löytyi senkin edestä.
Milloin viimeksi itse upposin johonkin noin syvästi? Ei tule heti mieleen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Ihana!!! :)
ReplyDeleteMä kaipaa luistelua ja halusin lasteni saavan sitä joskun kokeilla. Mutta meidän kaupungissa siihen ei ole mahdollisuutta.
Minä upposin kesällä erään mökkipaikan laiturilla laulamaan ystävän kanssa...ja tanssimaan.
ReplyDeleteHyvä etten oikeastikin hukkunut, by the way.
Voi kun ihana, se kaveri todella nauttii.
ReplyDeleteOstoskeskuksien jääkaukalot ovat yleistyneet. Dubain kävijät ovat niistä jo joitakin vuosia sitten kertoneet. Omista luisteluista on aikaa, joten en taitaisi rohjeta lähteä noin keskeiselle paikalle revanssia tekemään.
ReplyDeleteHieno kuvauksesi vanhemman herran luistelusta.
Meillä aamu-TV:ssä puhuttiin kiinalaisesta posliinista. Näytettiin kuvia tehtaasta ja haastateltiin ammattilaisia. Käsittämättömän taitavia ovat. Enimmillään lautasten ja taulujen posliininmaalaus kestää 1-2 kk aamuisen jutun mukaan. Pakko todeta, että Arabia yms. jäävät toiseksi.
Hui eihän tuollainen sopisi Suomessa... :D Ihanaa! Pitäisiköhän kokeilla jotain vastaavaa täällä Keuruulla ja raportoida seurauksista?
ReplyDeleteIhania kuvia! Ja onnellinen mies :).
ReplyDeleteHienoja kuvia,keskittyminen ja tunnelma välittyy kivasti:)
ReplyDelete