Thursday, January 14, 2010

Pajavierailu

Paljon on pieniä käsityöyrityksiä, joiden palveluita ulkkarirouvat käyttävät hyödykseen. On nahkarouva, kashmirherra, pikkuräätäli sekä monta muuta. Tänään vein ystävättäriäni untuvatakintekijöiden pajalle.



Pajaputiikki on pienen pienessä tilassa keskellä kylän vilkasta ostoskatua. Neljä ompelijaa, ankanuntuvansulloja, leikkuupöytä ja kaavottaja, kangasrullarivistö, untuvavarasto, mallitakit, ankanuntuvansulloja sekä omistajatar mahdutettuna 20 neliöön. Sekä vaihteleva määrä asiakkaita. Tunnelma on taatusti tiivis.




Kaiken saa valita itse: kauluksen muodon, kankaan, takin mallin, taskujen yksityiskohdat, tikkauksen tyylin, neppien ja vetoketjun värit, hupun ja sen mahdollisen reunuksen. Toimitusaikaa reilu viikko, käteismaksu 10 euroa ja loput 16 maksettava alle polven ulottuvasta takista noudettaessa.



Herttainen omistajatar on oikea ilopilleri ja putiikista ulos ujuttauduttua on asiakkaaseenkin tarttunut hyvä mieli. Juuri tuollaisia pieniä ja taitavia työllistäjiä on ilo käyttää!

Malttamattomana odotan tilaukseni valmistumista. Jo reilun viikon kuluttua pääsen cityyn köpöttelemään uuteen beessiin kaupunkitoppikseen sonnustautuneena. Vau.

12 comments:

  1. Hyvin mielenkiintoista. Hintaa myöten;-)
    Ja saa siis takuulla sellaisen kun haluaa.
    Ymmärrän että tuolta on kiva hankkia takki.

    ReplyDelete
  2. Mieletön palvelu, kuulostaa mainiolta.

    ReplyDelete
  3. Nämä kuvasi ja tekstisi kiinasta ovat niiiin mielenkiintoisia! Kunpa pääsisin joskus itsekin sinne. Monikasvoinen ja hassu maa!!

    ReplyDelete
  4. Kai me saadaan sit nähdä tulos!

    ReplyDelete
  5. Voi syssykät kuinka edullista ja ihana palvelu! Aika unelmaista tosiaan, itse menisin aivan hulluksi moisessa kaupassa ja tilaisin topattua vaikka mitä, kun on tekijät ja materiaalitkin noin sopivasti ;)

    ReplyDelete
  6. Voi ihanuus! Ja kateus. Täällä kun kunnon untuvatoppista saa todellakin metsästää, ja hinta on, niin kuin tiedätte, pitkästi kolminumeroinen. Melkein lento sinne olisi hinnan väärti, jos ostaisi koko perheelle ja suvulle tuolta... :)

    ReplyDelete
  7. Violet, lapsille teetin takit ennen joulua ja kaksi kolmesta on erittäin tyytyväisiä. Yksi taitaa katua hieman värivalintaansa, mutta onneksi hinta on sellainen, että voi vaikka ensi talvena teettää uuden. Edellyttäen kylän olevan edelleen pystyssä.

    Matroskin, jotain hyvä täälläkin!

    Thilda, tänne vaan! Kahden viikon matkallakin ennättää kokea todella paljon ja hintataso on edelleen kohtuullinen, paikoittain jopa hyvin halpa, mikäli saa hyviä vinkkejä täällä asuneelta.

    Mizyena, niin ajattelin.

    Parolan asema, sinähän sen sanoit, topattua vaikka mitä! Miten en itse älynnyt? Hanskat, tossut, lakki, kassi... Pitääköhän mun palata jo huomenna.

    Maiku, olen kaikille sanonut, että matkan hinnan säästää oitis kunhan ottaa muutaman vanhan hyvän miesten puvun tai jakkupuvun tai huopatakin tai juhlamekon mukaansa ja teettää niistä kopioita silkistä, villasta tai mistä vain ihanasta kankaasta mitä täältä löytyy hyvinkin edullisesti. Täällä nääs osataan se kopiointi! Kuvan perusteella jos lähtee jotain teettämään saa yleensä pettyä, mutta kopiointi on mahtavan helppoa.

    ReplyDelete
  8. No vau! Mittatilaus untuvatakki kuulostaa aika hemmottelulta, etenkin tuohon hintaan!

    ReplyDelete
  9. Kuulostaa hyvältä, mutta onko tietoa miten untuvat on linnuilta kerätty...? Näen vieläkin pahaa unta uutisesta, jossa kerrottiin että jossain pään maailmaa untuvat nypitään eläviltä linnuilta.

    ReplyDelete
  10. Minullakin on, itselle tehty, siellä jossain kujilla. Kestänyt menoa vuosia, kun jo joskus -90-luvulla sen sain ja silloin sai koko suku ja muutamat muut.Kannatti.

    ReplyDelete
  11. Katja, sitähän se nimenomaan on.

    Anonymous, ei tullut mieleenkään kysyä, enkä olisi osannutkaan - on vielä pieniä puutteita tuossa mandariinissä! Lienet kuullut Pekinginankasta? Täällä todella syödään ankkaa niin paljon, etten usko olevan tarvis elävien kynimiseen.

    Pikkujutut, hauskaa kuulla, että kestävät. Meillä kun on toistaiseksi kokemusta vain yhdestä kuukaudesta.

    ReplyDelete
  12. Olen vähän vihreä kun saat teettää juuri sellaista kun haluat, itselläni meni juuri kolme vuotta untuvatakin löytämiseen. Villakangastakin teetin Bangkokinmatkalla.

    Vinkki, jonka ehkä jo tiedätkin: Usein meille tulkomaalaisille myydään mitä vaan tekokuituja kasmirinä ja villana. Kannattaa pyytää pieni koetilkku ja kärventää sytkärillä vähän reunaa. Jos tulee muovinen katku ja reuna sulaa, on tekokuitua.

    ReplyDelete