Monday, January 25, 2010

Makuja joka lähtöön


Kerroin hiljattain vierailustani untuvatakkipajalle ja miten lie heikkona hetkenä kommenttilootassa lupasin näyttää tilaamani takin valmiina. Harjoittelin catwalkia lasten koulun pihalla uuden uutukaista sekä erinomaisen lämmintä ankanuntuvaihanuutta esitelläkseni. Valokuvauskojetta käsitteli kuopus. Tänään lämpömitarissa -6 ja kymmenen lisäastetta kylmyyttä puhaltava viima - eikä muuten palellut vaikka mopo huristaa 30km/h.

Seuraavaksi en esittele ostoksiani, vaan lahjan. Talonyhtiön asukasklubi ilahdutti jäseniä uuden vuoden kunniaksi herkkukorilla. Ihana ajatus, vaan aivan yhtä eksoottiset juhlapurtavat kuin viimekin vuonna...





Päällimmäisenä korissa keikkui tiikeri, tulevan vuoden horoskoopin eläin. Kahdessa lasipurkissa lilluivat marinadiherkut: punaiset etikkavihannekset ja vihertävät soijavalkosipulit. Riisi on hyytelöity kalakakuksi, erehdyttävästi suklaisen värin antaa jauhettu punapapu. Sitten vielä pyöreitä vehnäleipäsiä sekä papumassalla täytetyt tortut kaiken kruununa.

Maistoimme kaikkea jo viime vuonna...ja tänään säästyy kotiapulaisemme päivällisen laittamiselta kotonansa!

Onneksi lahjoissa on tärkeintä lämmin ajatus.

7 comments:

  1. joo ei uppoa. varsinkin toi punapapu. onko teilla niita sellaisia ihme punapapu jalkiruokia? siis papuja, jaahiletta, jatksia ja kaiken maailman mossoa yhdessa? voi olla singapore erikoisuus. siihen tungetaan sitten pilli ja sita pitaisi pillilla imea. kaak.

    ReplyDelete
  2. Takkihan on just hieno. Kyllä nyt kelpaa mopolla pöristellä.

    ReplyDelete
  3. Ikimuistoinen lahja kuitenkin varmasti:) Juu, ei maistuis mullekaan...

    Takkiesittelykuva on mainio, näyttää sopivan takkikin hyvin.

    ReplyDelete
  4. Hieno takki!
    Uuu, ei uppois nuo "herkut" :)
    Onneksi on kotiapulainen jolle ne taitaa olla tutumpia.

    ReplyDelete
  5. Olo on sitten teillä noiden "herkkujen" äÄrellä vähän kuin miehelläni jolle tuupattiin eka kerran mämmiropponen eteen.

    VANNOI ettei se ulkonÄkö mutta maku oli kuulemma karrrmea;-)

    ReplyDelete
  6. Auronko, en ole moiseen herkkuun, toistaiseksi, trmännyt. Jäähile ei jotekin edes kuulosta pekingiläiseltä. On riittävän kylmä muutenkin!

    Pikkujutut, niin kelpaakin! Erityisen tyytyväinen olen pituuteen, joka ehkä on mummomainen, mutta istumisasennossa yltää polviakin suojaamaan.

    Liivia, muistoissa pysyy varmasti. Ensi vuonna ei ehkä tarvitse edes avata sitä koria, vaan annan sellaisenaan eteenpäin.

    Katja, jep, kotiapulainen oli erittäin tyytyväisen oloinen.

    Violet, vai ei tykännyt. Taitaa olla niitä makuja, joihin on totuttava jo lapsena. Kuten nuo vihreäksi muuttuneet valkosipulit ja "makea" punapapu, jolla minun näkökulmastani pilataan jäätelöstä alkaen kaikki ihana.

    ReplyDelete
  7. No huh noita maistajaisia. Voin kuvitella makuja, monenlaisia pöperöitä tuli meillekin miehen työmatkoilta Kiinasta, hyvää tarkoittavilta työkavereilta.

    Jotenkin vaikea kuvitella sitä kylmyyttä kun katselee kuvaa, ei lunta ja vihreää pensasaitaakin näkyy. Mutta olen kyllä kuullut siitä Pekingin viimasta..

    ReplyDelete