Paljon kuuluu kiinalaiseen arkeeni asioita, joita en muualla voi tehdä. Ajelen sähköisellä lavamopolla, syön kahdella eurolla herkullisen maapähkinächilikanalounaan sympaattisessa ravintolassa, unohdan imurinvarressa heilumisen, olen täysin ymmyrkäisenä ympäröivän yhteiskunnan systeemeistä, käytän päivittäin neljää kieltä...
Pitkä lista syntyisi myös asioista, joita täällä ei voi tai yksinkertaisesti tule tehtyä. Niistä eniten kaipaan iltakävelyitä. Suomalaisen pikkukaupungin tai ranskalaisen suurkaupungin alkuöinen valo hämmästytti ja antoi potkua sekä riemua reippailuun. Siinä kummasti ajatuksetkin saivat vauhtia ja huomasi uusia asioita muka tutussa ympäristössä.
Tärkein toive keväälle olisi pikaisen ymmärryksen syntyminen siitä mitä täällä ollessa kannattaisi tehdä, miten hyödyntäisin tätä kotimaata, miten nauttisin olostani Kiinassa eniten. Toivoisin näiden sekavien ajatusteni tarkentumista, sitä suurta valaistumista siis!
Vieläkö sulla on niitä opetustöitä?
ReplyDeleteMun pitäisi kans alkaa keksimään muutakin tekemistä kuin kotirouvailu kun lapset eivät enää niin pieniä ole. Vaikka viihdyn kyllä näinkin.
Mizyena, Ei ole tänä vuonna. Ruotsalainen koulu karsi aineopettajat oppilasmäärän romahdettua puoleen. Ja suomalaisillekaan en saanut syksyn kuluessa aikaiseksi järjestää taidepäiviä. Ikuiselta tuntuvaa kirjaprojektia tässä vain säädän. Mutta mahtaako siinäkään järkeä olla. Vai lähtisinkö opiskelemaan jotain? Vai lukisinko vain? Vai entäpä jos oikein kovasti rupeaisin kuntoilemaan? Vai?
ReplyDeleteVoi, mulla on aivan samat mietteet!
ReplyDeleteHei Vilijonkka ja tsemppiä arkeen. Se on jännä juttu tuon Suomen kanssa, siellä jos pidempään on niin jo jalkaa kutittaa joku seikkailu ja sitten kun on poissa, mieli juoksee metsissä ja lymyilee kiukaan alla..
ReplyDeleteItse olen vielä niin hullu etten ole tavallaan antanut itselleni 'lupaa' käydä suomessa puolivuosittain niinkuin kovin moni muu (olen huomannut). Toisaalta, olen täällä vain rajoitetun ajan ja uskon että Euroopasta käsin saan sitten käydä ja jotenkin sellainen ajatus ollut että nyt kun kerran olen täällä toisella laidalla niin katsellaan sitten mitä täällä on. Olen sitten varmaan kesällä taas kateellinen sinun suomalaisesta kesästäsi. Itse menen Mozmbikiin viideksi viikoksi, mikä on aivan mahtavan ihanaa myös, mutta erilailla mahtavan ihanaa. Valinta meni nyt tällä kertaa näin ja tältä erää viimeinen lomajakso Afrikassa menkööt siis Afrikassa! (Meillä kun pitäisi paluu Sveitsiin olla edessä ennen vuoden loppua.)
Hymyä!
Samoissa mietteissa, osin vahan pakostakin.Pitaisi alkaa suunnittelemaan paluuta Suomeen ja elamaa sen jalkeen. Monta rajoittavaa tekijaa, muuttujaa on mutta ne hidasteet taytyisi nyt ylittaa tai kiertaa. Vai- kysymys on kovassa kaytossa.
ReplyDeleteMinä olisin vain todella onnellinen tuosta ajasta vieraassa kulttuurissa ja nauttisin, jollei ole pakko esim. etsiä töitä.
ReplyDeleteKuvaa, kirjoita, piirrä, kyllä sinä tiedät ja osaat:)
Mielettömän upeat sävyt tuossa ekassa kuvassa!
Kirja valmiiksi hopi hop!
ReplyDelete