Heikkoa ilmanlaatuakin uhaten oli tänään päästävä kävelylle "luontoon". Jutellen ja maisemaa ihmetellen köpöttelimme jokea seuraavaa pikkutietä pitkin. Oikein leppoisaa, sillä siellä ei muuta liikennettä ollutkaan. Vain me kaksi ja kamerat.
Luonto yllätti näin talvenkin keskellä. Joen vesi oli trooppisen vihreää - mitä minä turhia etelään kaipailen kun kotiseudullakin on moista! Ja aamulla olisin voinut vielä vaikka vannoa harakan olevan mustavalkoinen... Joka päivä oppii jotain uutta, kunhan muistaa katsella.
Voi kun onkin kaunis puku harakalla! Mutta kun muistelee niitä lapsena löydettyjä sulkia niin aina ne oli mahtavan värisiä vaikka pihapiirissä pyörikin ihan tavallisia lintuja...
ReplyDeleteTäytyy muistaa nähdä asioita vähän tarkemmin :)
Luonto saa tuolla kyllä ihan uuden merkityksen..
ReplyDeleteKohta teillä siellä jo kevään tuulet puhaltavat,ja trooppinen jokikin sulautuu paremmin ympäristöön,hih!
Se on harvinaista herkkua,jos melkein yksikseen saa kävellä rauhassa,yleensä ainakin asiakasta kärttyvä taxikuski ilmestyi jostain ja tööttäsi ihan kohdalla niin että meinasi itse pelästyksestä ojan puolelle hypätä :) !