Toisaalta päivisin saa paremman rauhan nukkua, sillä näillä nurkilla on aika moinen trafiikki öisin. Siirtolavaa nostellaan, Alva hiippailee vessaan, talkkaritar kolistelee roskiksien kanssa, Cillalta on tutti karannut, varjot viilettävät seinillä, kaaharit yrittävät nopeusennätyksiensä parantamista, taikinakone käynnistyy jumputtamaan, Inna höpöttää unissaan, mies tosin yksinkertaisesti nukkuu.
On kaunis yö, valkoiset pilvisaaret keikkuvat taivaan tähtimeressä, näky muistuttaa satukirjakuvitusta. Ainoastaan huhuileva pöllö puuttuu. Olisi jäänyt tämäkin pieni elämys kokematta mikäli vain vuoteessa pyörisin.
En tiedä oletko lukenut mutta Ian McEwanin "Lauantai"- nimisen kirjan tapahtuman alkavat juuri aamuyöstä, kun päähenkilö seisoskelee ei-mistään-syystä ikkunan ääressä ja näkee yhden asian. Ja loppu kirjasta kuvataan sitten vain sen lauantain tapahtumia - ja siitä päivästä tuleekin pitkä.
ReplyDeleteMeillä ei täällä onneksi melua kuulu yöllä ollenkaan. Edellisessä kodissa Haagissa kuunneltiin kuinka ambulanssit ujelsivat meidän kadulla olevaan sairaalaan yötä päivää. Ja etenkin yöllä, siltä tuntui.
Täällä ei myöskään ole meidän yläpuolella ketään, jonka kusellakäymisen lorotusta tai rauhatonta kävelyä joutuisi kuuntelemaan.
Nyt on Ramadanin jälkeen on niiiin hiljaista että koko ajan on tunne että kohta jotain tapahtuu. Normaalit kutsut rukouksiin kuuluvat silti unen läpi ja kunhan viikonloppu taas tulee kuuluu autojen pärinät,tööttäykset ja musiikin jytkytys.
ReplyDelete