Eräät ovat omituisia. Yhtenä päivänä ollaan ystäviä, toisena sitten pimahdetaan, vallan syyttä, ilman kunnon selkeätä varoitusta. Kyllä minusta ystävien tulee olla rehellisiä toisilleen, kohdella kumppania kohtuudella. Jos jokin mättää, niin otetaan asia kauniisti esille, yhdessä sinnikkäästi selvitetään obgelmat ja sitten jatketaan eteenpäin. Eikä yhtäkkiä vain ruveta ulisemaan, kuumenemaan, lemuamaan kärähtäneelle niin että toinen vallan säikähtää.
Minulla on yksi tällainen "ystävä". Olen aina suhtautunut hänenlaisiinsa epäluuloisesti, mutta nyt luulin jo päässeen askelta pidemmälle. Luulo ei ole tiedon väärti.
Sellainen on minun tietokoneeni.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Mielenkiintoista - mutta ei kuullosta mukavalta.
ReplyDeleteHeh ja hui - eli hauskasti kirjoitettu, mutta ei hauska juttu ollenkaan...
ReplyDeleteTunnen tismalleen samanlaisen tyypin - se on vallanut aivan liikaa aikaa varsinkin minulta.
ReplyDeleteMinullakin on tuollainen ystävä, ja tässä olen juuri tekemisissä hänen kanssaan. Ystävyytemme on niin ailahtelevaa.. :D
ReplyDeleteMinultakin löytyy samantapainen ystävä,joka välittyy tämän toisen ystävän välityksellä. Sähkövirtamme on välillä vallan oikukas-saan sähköiskuja kun naputtelen koneella. Virtapiikkejä riittämiin.
ReplyDeleteVoihan nenä! Kuinka paljon tuollaisia ystäviä on liikkeellä ympäri Eurooppaa. Yksi löytyy myös täältä, Tuusulasta. En millään pääse sovintoon vaikka kuinka yriän. Tartten jonkun valtakunnaansovittelijan!.
ReplyDelete