Ihan vakavissani blogia perustaessani tulin kuvailleeksi itseäni "taiteilevaksi kotiäidiksi". Vakavamielisesti olen taiteillut viimeksi marraskuussa maalatessani joulukuun näyttelyä varten. Ja olenko todella kotiäiti vai vain jokin kotiolio, välillä peilistä katsoessani siellä muljottaa joku hirviö harmaat hiukset sojottaen ja silmät mustissa kuopissa, hiljaa tehtäviäni suorittaen haahuilen.
Jottei aivan koko kuvailua tarvitsisi muuttaa ryhdyin jälleen maalaamaan. Jatkan tätä syksyllä aloittamaani teemaa. Pariisin kaiteet, portit ja aidat eivät ihan heti lopu ja tuntuvat edelleen inspiroivan. Lämmittelen ikuistamalla uusin sommitelmin Parc Monceaun sivuporttia. Ja tuollaiset pikkuruiset maalaukset valmistuvat nopeasti, jolloin tulee tehokas ja aikaansaava olo. Eiköhän se hirviöoliokin vähitellen taas kotiäidiksi muutu.
Wednesday, May 30, 2007
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Kiitos linnatiedoista, luulenpa että teemme sinne reissun.
ReplyDeleteHienoa tuo sinun porttitaide! Aivan hyvällä omallatunnolla voit kutsua itseäsi`"taiteilevaksi kotiäidiksi", ei se taiteilu vain maalaamista ole. Näytät olevan luova tartuit sitten mihin materiaaliin tahansa! Näin selittää eräs, joka kutsuu edelleen itseään kuvataiteilijaksi, vaikka sekä maalaamisesta että näyttelystä on vielä pidempi aika..remonttia on toki hyvä syyttää.
Tykkään myös kaupungilla kuvata porttikuvioita - varsinkin sinisävyiset ovat heikkouteni - mutta koskaan en ole keksinyt kiemuraisille muodoille oikein muuta käyttöarvoa, kuin täyttökuvina kollaaseissa. Nytpä tiedän : )
ReplyDeleteLiivia:
ReplyDeleteKiitos kauniista sanoista! Jotkut päivät ovat toisia huonompia, kuten tuo eilinen. Tänään aurinko sentään näyttää pilkottavan.
Ihania pieniä maalauksia. Portit ja aidat kuulostavat inspiroivilta!
ReplyDelete