Wednesday, March 18, 2009

Tulkintaa

Väripsykologiaa ja mielikuvamyyntiä, siinäpä banaanibisnes graafisen suunnittelun näkökulmasta. Kyllähän kaikki tietävät miltä banaanilaatikko näyttää: valkoinen pahvi, täyteläisen keltainen banaaninippu ja sininen viiva. Niistä kelpaa banaaneja noukkia vai olisiko naapurilaatikossa sittenkin herkullisempia?






Aika herkullisen oloisia ovat myös toiseksi viimeisessä, vai?


Vesimelonilaatikot odottivat lavalla vielä purkajia, tuoksu kuitenkin kävi jo nenään.


Päivän todellinen aasinsilta jäi ymmärtämättä. Mitä tekemistä Mikki Hiirellä on kuivattujen hedelmien kanssa? Sattuiko suunnittelijalla vain olemaan Disney-katalogi työpöydällään? Pitäisi päästä maistamaan laatikoissa olevia herkkuja, kenties maistuvatkin iloisen makeilta tai hassun raikkailta!

5 comments:

  1. Moi! Löysinpä mukavan blogin, ja miten ihana banaanilaatikko-postaus!

    Olen hullluna kaikenlaisiin pakkauksiin, matkoillakin suurimmat nähtävyyden on minusta lähiruokakaupoissa... Hauska myös nähdä, miten erilaisissa lootissa banaaneja sielä päin maailmaa kuskataan.

    Mikki Hiiri ja banaanit... en kyllä löydä hyvää yhteyttä näille minäkään!

    ReplyDelete
  2. Olen itsekkin graafikkona katsellut maailmaa tuolla silmällä. Eri puolilla maailmaa meille on luotu omanlaisensa mielikuva siitä miltä vaikka juustopakkauksen kuuluu näyttää. Sitten kun värimaailma onkin maailmalla ihan toinen tulee joskus sellainen oloi että voiko tätä ollenkaan syödä/ tai juoda.

    ReplyDelete
  3. hieno kuvakokoelma laatikoista...
    aikas köyhää on tämä laatikkopuoli täällä suomessa kyllä tuohon verrattuna ja vesimelonilaatikot vasta ovatkin eksoottinen näky!

    ReplyDelete
  4. Hauska kuvaidea! Jos joku tekisi saman Suomesta...

    ReplyDelete
  5. Meillehän sundried rusinat tulivat ennen ameriikan maalta (ja lelut Kiinasta), olisiko sielläkin niin? Hauska vanhanajan Mikki niissä laatikoissa ja muutenkin ovat värikkäitä.

    ReplyDelete