Thursday, March 5, 2009

Tunnustus


Tuuli taas niin että hiukset meinasivat irrota päästä ja lentelevät hiekanmurut hoitivat silmien kauneuskuorinnan. Mutta pakko oli köpsötellä, silmät levällään töljöttää. Kamerakäsi ja uteliaisuus vaativat jalkoja astumaan eteenpäin.



Elämäni on muotoutunut sellaiseksi, että teen vähintään yhden, mieluiten kaksi valokuvausreissua viikossa "kansan pariin". Muuten alkaa tuntua kuin tukehtuisin omiin pikkuympyröihini ja ikään kuin jättäisin asuinmaan huomiotta ja hyödyntämättä.



Kamerasta on tullut entistä kiinteämpi osa minua. Se on aina mukani, myös maitokauppakäynneillä, sillä koskaan ei voi tietää jospa vastaan tulee suloisin kudontatyö tai kauneimmat värit rinnakkain tai herkullinen valoelämys tai kiva roska tai... Tunnustan olevani riippuvainen kamerastani, etusormen on suorastaan välttämätöntä saada painaa sileää mustaa nappulaa päivittäin vähintään 50, mieluiten 150 kertaa.

Tuntuu kuin olisin löytänyt oman paikkani ja mieluisen tehtävän tässä perheemme elämäntilanteessa. Ja tajunnut sen.

18 comments:

  1. Ihan sama juttu!! Voin huonosti, jos en pääsee vähintään muutaman keikan verran viikossa kuvailemaan kansan pariin ja siksikin tämä pitkä sairastelu ärsyttää kun pitää kaivella paljon vanhoja kuva-arkistoja vain.

    Mulla on kamera mukana ihan joka paikassa vaikkakin tosiaan vain hakisin kulman takaa leipää :D

    ReplyDelete
  2. Hiljainen kurkkija täällä moi...
    Halusin vaan kiittää siitä että jaksat laittaa kuviasi meidän muidenkin ihailtavaksi. Pidän kuvaustyylistäsi erittäin paljon ja ne kuvat keltaisella teipillä paikatuista pyöränsatuloista jäivät mieleen sekä ilahduttivat koko perhettä :)
    Toivottavasti jaksat jatkaa samaan malliin vielä pitkään!

    ReplyDelete
  3. Minä olen niin riippuvainen kamerasta, siis ruumiini on, että kuvaisin, vaikka menettäisin näkökyvyn.

    Tykkään tuosta satulanlämmittimestä.

    ReplyDelete
  4. Voi hitsi sä oot nopee tekeen näitä päivityksiä! Vastahan me hetki sitten tultiin tuolta! :-o

    ReplyDelete
  5. Marjukka, kiva kun uskaltauduit kommentoimaan. Ja tieppisatuloista tykkään itsekin, enkä näillänäkyin ole bloggausta lopetamassa - saisin siitäkin varmaan vieroitusoireita!

    Liivia, mikä loistoidea, kokeilla kuvaamista sokkona, vaikkapa tutussa paikassa ihan aluksi.

    MiaO, jollainhan se arki-illansuu on täytettävä, heh heh, oli sellainen tyhjä tuokio balettinutturanteon ja läksyjenauttamisen välissä.

    ReplyDelete
  6. Tarttuvainen tauti tuo kameran kuljettaminen. Mullakin on mukana aika usein, mutta nuo kohteet kotoa kauppaan eivät juuri sykähdytä. Täytynee lähteä kauemmaksi kalaan.

    ReplyDelete
  7. Upea sarja punaista ja sinistä! Ilmeisesti kiinalaisten lempiyhdistelmä, kun nuo sävyt on aika tarkkaan samat joka otoksessa.

    Pensastasku: mitä jos nimenomaan yrittäisit kuvata kauppareissun kuin ulkomaalainen sen kokisi? Vaikka totta kyllä on, että kun uuteen maahan tottuu tarpeeksi, sitä kaikkea ihanaa ja kuvauksellista ei enää sillä tavalla näe. Asuin Venäjällä puolisen vuotta ja silloin kamera räpsyi samaan tyyliin :-)

    ReplyDelete
  8. Millaisella kameralla kuvailet Vilijonkka, kun jaksat kanniskella mukanasi? Hankin Canonin G10:n juuri siitä syystä, että tulisi otetuksi mukaan. Se juuri ja juuri kulkee vielä kokonsa puolesta mukana kaulallakin roikkuen.
    Tekeillä on sille tietty pieni pehmoinen pussuka!

    ReplyDelete
  9. Pensastasku, mene Vaihteeksi toisen kunnan puolella olevaan kauppaan!

    Soli, hmmm, toki olen leikinyt 30sekuntia/kuva iPhotossa värejä säädellen. Mutta on tuo vaalea kreikansisinen varsin suosittu väri, punaisesta nyt puhumattakaan. Sitä on kaikkialla, aina vain, joka välissä ja kyltissä. Huh.

    Eilen tänään huomenna, mulla on iso ja painava kamera. Canonin 40D, painaa noin 1,5 kiloa. MUTTA, kaikki on suhteellista ja tottumiskysymyksiä, jaksanhan raahata mukanani niitä 15 läskikiloanikin, jotka ovat ilmaantuneet lastensaanin myötä, joten niihin verrattuna kamerani on höyhenen kevyt!

    ReplyDelete
  10. Hahaha, mullakin kulkee canonin järkkäri pikkuisessa yliolan laukussa mukana aina. Käsilaukku on saanut väistyä jo kauan aikaa sitten. Kameralaukun taskuihin mahtuu avaimet, kännykkä, rahapussi ja nenäliinapaketti. Mitä sitä muuta tarvitsekaan. :)

    ReplyDelete
  11. Se on hyvä kun teitä kamera-addikteja löytyy meidän muiden iloksi! Ja vielä silmää löytää mielenkiintoisia kuvakulmia ja -aiheita. Lisää vaan meille kuvia!

    ReplyDelete
  12. Meidän onni, että kuvailet. Täällä on kiva käydä katselemassa kiinanmaan ihmeellistä menoa. Kiitos siitä :)

    ReplyDelete
  13. Vilijonkka, sina alat Kiinalaistumaan hyvaa vauhtia!

    Nimittain, tanaan juuri sinun kiinankielen taitoa kehuttiin...maine kiirii! Sita paitsi tulit uniini yksi yo ja olit ottanut sellaisen "kiinalaistyylisen" permanentin, ihme kakkarahottoa paalaella ja latvat suorat :-D

    Toivottavasti jatkat retkeilyjasi ja ilahdutat meita muita "mokkiytyneita" !

    Satsu naapurista.

    ReplyDelete
  14. tykkaan sun kuvista. paljon.

    ReplyDelete
  15. Voiko siella kuvailla ihan rauhassa, ilman ettei paikalliset heti pyorahda ymparille?
    Taalla en ole hirveemmin nyt kuvaillut, kun en muka ehdi tilanteisiin mukaan riittavan nopeasti. Ja Intiassahan on kaiken ruman kuvaaminen kielletty (ei voi mitaan mutta aina ja joka paikassa roskaa niin helvetisti)...

    ReplyDelete
  16. Satsu, Tähhhh, no kenuja ei tiennyt millaisia sönkkäyksiä oikeasti harrastan, ollut paikalla kun satun saamaan jonkin ulkoa opetellun lauseen ulos suustani. Päivittäin manailen kahta asiaa: MIKSI mulla pitää olla lukihäiriö? (Vastaus: geeneissä, kiitti vaan suku) MIKSEN muista opetettua? (Vataus: Kun en kertaa, en voi syyttää sukua, hö).

    Aurinko, kova saada fanitunustus, vaikkei kyllä ollut ensimäinen kerta kun tuon kerrot! Kiitos.

    Bangaloresta, älähän nyt palauta mua maanpinnalle! Intia on minun unelma, sinne joskus vielä tahtoisin, on ollut unelmissa VASTA 20 vuotta... Tai eikös ole niin, että Intian viehätys on juuri valtavissa vastakohtaisuuksissa? nimim.Bollywoodia katsellut

    ReplyDelete
  17. Kyllä, kyllä, kyllä! Vaikutat todella siltä, että kamerasi on kolmas kätesi - tai miten se nyt menikään mitä minun piti hienosti sanoa. Kiitos näistä kaikista kuvista ja tunnelmista.

    ReplyDelete