Tuesday, March 31, 2009

Paljon onnea vaan...

Tasan vuosi elämää Kiinassa takana. Kaikki perheenjäsenet edelleen hengissä (paitsi ne kaikki kultakalat), pääsääntöisesti hyvällä mielellä, arki tuttua ja turvallista, koti tuntuu kodilta ja ruokakauppaan mennessä tapaa usein tuttuja. Aika hyvin.



Paikat ja katunäkymät alkavat menettää alkuviehätystään ja varsin suljetun tuntuiset kadut kadottaa mielenkiintonsa. Verhot peittävät ikkunat, ovet ovat visusti kiinni, portit aina säpessä. Mielenkiintoni herättämiseksi keksin uuden harrastuksen, kurkkimisen. Aina löytyy rakoja ja kurkistusukkoja.





Tämä on hauskaa, suosittelen. Tosin omalla vastuulla, eihän tuota tiedä jos joku tykkää kyttyrää moisesta. Itse mietin toimieni hyväksyttävyyttä koululaisten välituntia seuratessani, nenä kiinni portinraossa. Mutta avartavaa se kuitenkin oli, aivan samoin hyppäsivät narua kiinalaistytöt kuin omani!

Että eiköhän täällä elämä jatku samaan vanhaan malliin toisenkin vuoden. Arjen rutiineja pyörittäen, Blogistaniassa rentoutuen.

Kerran lasten soitonopettaja kysyi mikä pihaportissamme on vialla, se kun on aina auki! Siitä päättelin, ettemme täysin ole paikallisiin sulautuneet. Portti aina auki, hui kauhiaa!

12 comments:

  1. Vai vuosi, vastahan te sinne muutitte!

    Kiitos kun toimit hyvantahtoisena Kiinan lahettina tanne muualle maailmaan.

    Kurkkimista on kai aina niin paljon paheksuttu, ettei se tule aina ensimmaiseksi mieleen. Pitaa alkaa rikkoa naitakin rajoja ja tabuja.

    Kivasti kurkittu!

    ReplyDelete
  2. Minä vaklaan usein.
    En oikein voi olla kulkematta alakerran miehen oven ohikaan katsomatta avaimenreiästä. Siitä näkee huoneeseen missä mikään ei näytä muuttuvan ollenkaan. Kaikki on täsmälleen samalla paikalla koko ajan.
    KUin siellä ei asuttaisi lainkaan.

    Mutta että jo vuosi Kiinaa???
    Mitne aika kuluu...

    ReplyDelete
  3. Onnea 1-vuotiaalle Kiinan elolle! Tuntuuko yhtään siltä, että jossain vaiheessa voisi muuttaa takaisin Suomeen tahi jonnekin muualle...? Itse huomaan, että mitä kauemmin asuu ulkomailla sitä vaikeampaa on kuvitella Suomeen paluuta... Saa nähdä, minne virta vie.
    Bisous!

    ReplyDelete
  4. Portti auki! Jestas miten kiinalaiset täällä Keuruulla (Suomen maaseudulla yleensä)reagoisivat, kun portteja ei ole ollenkaan, ja muksut talsivat ihan omin päin esim. koulusta kotiin? Täällä ihanien kuviesi kaltainen vaklaaminen portittomuuden takia on vähän hankalaa. Oliko entisaikainen kyläileminen (ilman ennakkokutsua) jonkinsortin vaklaamista? Semmoisen soisi tulevan takaisin muotiin. Ja luuta oven päällä kertoisi, että nyt ei olla kotosalla. Tulukaapa toiste! Lissu

    ReplyDelete
  5. Elena, niin se aika rientää. Mitä vanhemmaksi elää, sitä nopeammin tuntuu menevän. Hyväntahtoinen Kiinan lähetti kuulosti kivalta, kiitos siitä!

    Violet, jotenkin vaklaamisesi ei yllättänt, sen verran uteliaan kuvan olet itsestäsi antanut! Mutta kuinka jännittävä ajatus huoneesta, jossa ei koskaan tapahdu mitään. Onko ukko varmasti hengissä?

    Kaisa, Pariisissa tuli useinkin mietittyä, että joko palataan vai jäädäänkö vielä vai jatketaanko matkaa. Työnantaja kun ei ottanut asiaan kantaa, vaan oltiin kuten muutikin paikalliset, toistaiseksi. Nyt asiat ovat sikäli toisin, että on selkeä kolmen vuoden sopimus, jota tuskin ainakaan lyhennetään. Se vapauttaa hurjasti, kun ei tarvitse keväisin pohtia, että vieläkö vuosi. Mutta juuri tänään tuntuu tämä hyvältä eikä varsinaista kiirettä minnekään ole.

    Lissu, mites olisi postiluukuista sisään kurkiminen, ihan nopeasti vain? Tai maalla jo postilaatikkoon kurkkaaminen voisi tyydyttää pahimman uteliaisuuden, voit vaikka leikkiä jakavasi mainoksia.

    ReplyDelete
  6. Onnea vuosipäivänä! Tosiaan tuntuu, ettei siitä vielä niin kauaa ole. :)

    Täälläkin on aina portit kiinni, meilläkin. Ja minäkin rakastan kurkkia niistä sisään ihan ohimennen :D

    Lissulle tiedoksi, että täällä kukaan ei ilmoita koskaan tulostaan. Ovisummeri aina yllättäin ja voi tulla isokin perhe piipahtamaan. Olen oppinut olla menemättä suihkuun ennen ilta myöhää ja olen kotona sellaisissa vaatteissa, että kehtaa oven aukaista milloin vain. Täällä käy myös kaupustelijoita, sähkömittarin lukijaa ja postinkantajakin usein soittaa summeria puhumattakaan lasten kavereista.

    ReplyDelete
  7. Tuntuu, kun just olisitte vasta sinne menneet. Mihin vuosi on humahtanut??!

    Jos mulla olisi portti, se olisi kiinni. Mitähän siitäkin voisi päätellä...introvertti tai jotain.

    ReplyDelete
  8. Onneksi olkoon vuoden Kiinassa olosta! Ja kiitos siitä että olet, seurassasi on kiva kurkkia. :D Tulipas mieleen tuosta portista, että pidä vain avonaisena. Se on nimittäin se minkä perusteella osaan teille suunnistaa, kun en vieläkään talon numeroa muista. ;D

    ReplyDelete
  9. Onnea ensimmaiselle vuodelle.

    Taallakin kurkitaan,jos vain mahdollista.Muurit ovat korkeita ja ikkunaluukut suljettuina.

    ReplyDelete
  10. Kun olin siellä Pekingissä, ystävä kertoi samaa. Kiinalaiset ovat kuulemma hyvin yksityisyyttään vartioivia.

    Mutta porttien raoista kurkistelu on kivaa.. vähän salaperäistä.. Joko olet käynyt kurkkimassa kielletyn kaupungin porttien raoista? Siellä se vasta hienoa olikin, vakoileminen.

    ReplyDelete
  11. Hyvää vuosipäivää sinne Kiinaan! Samantapaista kurkistelua olen harrastanut Azoreilla, missä myös pihat olivat usein hyvin suljettuja. AIna piti pysähtyä, jos portti oli vähänkin raollaan.

    ReplyDelete
  12. Kiva kun jäätte vielä toiseksiskin vuodeksi! Juttusi ovat kivoja, ja valokuvasi loistavia.

    ReplyDelete