Thursday, March 26, 2009

Lukutaidottomuus




Siihen alkaa, ihme kyllä, tottua. Alkuun totaalinen kielimuuri ärsytti ja toisinaan tilanteet tuntuivat jopa toivottomilta. Mutta nykyisin kun saa ostoksensa ja pienen pienen keskustelunkin hoidettua mandariniksi (toki runsaalla elekielellä höystettynä), ei enää niin pänni tämä lukutaidottomuuskaan. Ehkei tuossa roskiksessa lue mitään kovinkaan tähdellistä, ovipaperissa varmaan toivotetaan, jotain, ehkä, ja eikös seinille perinteisesti suihkuteta jotain iskulauseita. Juu niin sen on oltava. Ja niitä kännykkään vähän väliä pulpahtavia mainoksia ei tarvitsekaan huomioida!



Nykyisin lähinnä vain harmitta, ettei ole enemmän määrätietoisesti opetellut merkkejä. Kadulla näkyvien kirjoitusten merkeistä ainakin kymmenesosa näyttää ihan tutuilta, tiedän nähneeni ne useamman kerran ennenkin...

Millaistakohan olisi elää ummikona arabiankielisessä maassa, jossa kirjoitus on todella pitkälle vietyä taidetta. Kiinaa sentää kirjoitetaan useinmiten ihan "normaalisti", me onnen pekat!

12 comments:

  1. En osaa sanoa millaista olisi ihan ummikkona koska luen arabiaa mutta minulle on edelleen vaikeaa sisäistää oikealta vasemmalle lukemista ja kirjoittamista. Jotenkin automaattisesti katson asiaa vasemmalta oikealle vaikka sitten tavaankin oikealta..

    Esikoiseni lukee useinkin suomea vahingossa oikealta vasemmalle. Kuulostaa tosi hassulta :D

    ReplyDelete
  2. Kolmen ekan kuvan värit..ai ai ai.
    Kävisivät vaikka tauluiksi seinään.
    Muistan kun Hollannissa alkuun arvuuttelin ruokakaupassa mitä on mikäkin liha jne.

    ReplyDelete
  3. Kun en osaa yhtään kiinan merkkiä, koen ne vain visuaalisena maailmana. Kun siis en tarvitse tulkita niitä - ainakaan juuri nyt. Samanlainen olotila oli Egyptissä temppeleiden kirjoitusten äärellä. Eikä merkkien syntyainakaan ns tavallinen kansa ymmärtänyt kirjoituksista mitään. Tarvitseeko nykyihminen ymmärtää elinkulttuurinsa kirjoitusmerkit? Maltalla ollessani asun aina samassa pienen kalastajakylän ainoassa guest housessa, jonka senior omistaja (n 60 v)ei osaa kirjallisesti mitään kieltä. Silti hän on ollut karjankasvattajana Australiassa ja nyt aikamoisen busineksen päällikkönä. Hänen 'luonnon tilansa' selvisi minulle, kun kerran kysyin, miten EU:hun liittyminen vaikutti hänen liike-elämäänsä. Hän vastasi, ettei mitenkään, koska hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa! No, hänellä on neljä poikaa busineksessä mukana, ja heistä kaksi nuorinta osaa lukea ja kirjoittaa. Onneksi sielläkin liikennemerkit ovat visuaalisia, sillä autoa hän osaa ajaa kyllä.
    Kiitos taas visuaalisista merkeistäsi.

    ReplyDelete
  4. Onko tullut vastaan sellaisia tilanteita, joissa "lukutaidottomuudestasi" on ollut hyotya? Esimerkiksi, etta olet tehnyt jotain, joka periaatteessa ei olisi ollut sallittua, mutta olet saanut rikkeen anteeksi, kun olet siis "erilailla kykeneva?

    ReplyDelete
  5. Mizyena, toivotavasti esikoisesi ei unohda vasemmalta oikealle lukemisen taitoa, sehän on aika harvinainen kyk suomalaiselle!

    Violet, arvuuttelu on tuttu juttu, niin pariisin aikoina kuin täälläkin on tullut harrastettua. Hauskaa kun sille tuulelle sattuu.

    Lissu. vain muutama päivä sitten puhuttiin, että Maltalle pitäisi päästä. Sulta varmaan saa tän pisnesukkelin yhtestiedot jos tulee ajankohtaiseksi? Tai siis pojan yhteystiedot.

    ReplyDelete
  6. This comment has been removed by the author.

    ReplyDelete
  7. Voi, kuinka kauniita kuvia!

    Yritin joskus opetella japanin katakana-merkkejä, mutta sehän on tavumerkkijärjestelmänä tietysti helpompi kuin kiinalainen han-merkkijärjestelmä. Eipä silti uponneet kovin hyvin paksuun kallooni kanjitkaan, vaikka japanin opettajalla oli niistä mahtavia muistisääntöjä. "Fu"-merkin tunnistan edelleen, se kun näyttää vähän raskaanaolevalta naiselta, siis japanin open mukaan naiselta, jolla on "football"-massussaan...

    Hassua muuten, että vaikka japanilaiset ovat omaksuneet han-merkkeihin perustuvat kanjimerkkinsä kiinalaisilta, merkeillä ei silti useinkaan ole samaa merkitystä.

    ReplyDelete
  8. niin Kiinan kuin Arabia kirjoitus on kaunista...
    Abun aikoihin osasin hieman lukea arabiaa mutta nyt olen jattanyt koko ajatuksen. sita pitaisi aktiivisesti opiskella ja kayttaa jotta jaisi paahan.
    joskus seuraan paikallisten kirjoitusta - kylla on taiteellisuus ja kauneus kaukana! sellaisia harakanvarpaita etta apteekkiin pitaisi vieda tulkittavaksi jos ei tietaisi mita paperissa lukee...

    luin taas monta postaustasi kerralla, tosi mielenkiintoisia kaikki! ja kuvat puhuu puolestaan...

    ReplyDelete
  9. Malta on todella tutustumisen arvoinen maa - ihan kaikkineen. Annan mielelläni kaikenlaista infoa, kun tarvitset. Omassa blogissani tulee olemaan myös Malta-osuuksia. Taidanpa aloittaa ensi viikolla. Lissu

    ReplyDelete
  10. Kauniita värejä, tosiaan.

    Mulla on japaniopinnoista muistissa muutama kanji, mutta huh, on ne vaikeita.. Onnittelen että osaat jo puhua niin että ostoksetkin sujuu!

    ReplyDelete
  11. Alkuaikoina en voinut kasittaa miten jotain voi lukea tekstissa, jossa oli suora viiva, ylhaalla joku merkki, alhaalla kaksi pistetta.Itseasiassa en tajua sita vielakaan..
    Kaunista kirjoitusta loytyy taalla vain museoista, muuten tekstit nayttavat minusta variksen varpailta.

    ReplyDelete