Olimme suunnitelleet kuopuksen kanssa muutenkin menevämme eläintorille perinteiselle hutonkiin hankkimaan taloutemme jyrsijöille purtavaa ja tarvikkeita. Pettymys oli suuri kuskimme vietyä meidät metroaseman näköisen pömpelin luokse ja sieltä maanalaiseen, mitä tyypillisimpään loisteputkivalomarkettiin. Hutonki oli kuulemman vedetty alkuvuodesta matalaksi ja myyjät siirtyneet kellariin. Kehityksen hintana oli tällä kertaa charmin menettäminen. Samat elikot kellarikäytäviltä toki löytyivät, kuten kuvan Hra Vihreä lV. Nyt odotan jännittyneenä sen ensimmäisiä sirinöitä uudessa kodissaan.
Jälleen kerran on todettava, ettei minua ja kuopusta saisi päästää kaksistaan eläinkauppoihin, sillä meillä asustavat nyt myös Blåbär, Lili, Ellen ja Alicia. Minulla ei ole aavistustakaan kuinka pitkään he elävät... Vaikuttavat jotenkin vauvamaisilta, että luulisi nyt ainakin syksyyn? Ovat niin heiveröisiäkin vielä, vain 3-senttisiä ja kovin ujoja.
Rapujuhlat tiedossa?!
Kadehdittava sylkykuppi, täällä ihan vaan se muoviämpäri :D
ReplyDeleteTuo sininen rapu? on aika magee! Onko nämä siellä ihan oikeasti lemmikkeinä vai joutuvatko yleensä pataan?
Katja, kyllä vain, sininen rapu. Kuopuksen lempiväri, joten oli aivan pakko ostaa pois kuljeksimasta... Lemmikkirapuja nämä ovat, oikein 70 senttiä kappaleelta maksettiin. Tulisi aika kallis ateria sinisistä ravuista, kun olivat noin pieniä! Tulitikun mittaiset maksoivat peräti 2 euroa.
ReplyDeleteAloin oikein hyperventiloimaan! Olen villinä tuollaisiin pieniin eläimiin, suomessa omituisten otusten valikoima vaan on niukka. Minulle tuli yhtäkkiä tarve pieneen vesiliskoakvaarioon.
ReplyDeleteEikä se sirkka siritä teitä hermoraunioiksi yöllä?
Ja miten ihania kuvia?
-Miten rapuset asustavat -pohja posliinia??
Siis sirkka lemmikkinä!?! Voi pyhä ihmetys!
ReplyDeleteNuohan olis loistavia täällä Suomessa, kun allergikkojakin niin paljon.Vähän kuitenkin ehkä säälittää...
Eilen tänään huomenna, hah, arvasin jonku tarttuvan tuohon eläinsuojelupuoleen eli elinolosuhteisiin. Kävi näet niin, että ostimme rapusille sopivaa hiekkaa, mutta se unohtui autoon enkä malttanut odottaa kuvaamista ja postauksen tekoa siihen kunnes auto palaa. Tuo terra savipötkö on niiden kolo/pesä ja hiekat tulevat vielä tämän päivän aikana pohjalle. Luvassa on myös hieman vihreää!
ReplyDeleteJa Hra Vihreä pääsee öiksi kaappiin, sillä se sirittää todellakin meidät muuten hulluiksi, kesäisin terassille.
Aurinko ja kuu, erilaiset sirittävät hyönteiset ovat perinteisiä onnea tuovia lemmikkejä täällä. Kauhean helppohoitoisia, syövät pienen palan porkkanaa päivässä (siis halpoja ylläpidettäviä) sekä seurallisia - kun esikoinen soittaa viulua tai laitamme orkesterimusiikkia soimaan, niin säestys on varma! Uteliaisuudesta kysyisin, säälittääkö sinua tuon sirkan kohtalo (minua aina välillä vähän) vai ihmiset jotka pitävät sirkkaa herttaisena lemmikkinä?
Vilijonkkanen, mun piti oikein lukea oma kommenttini uudestaan, kun en heti hoksannt mikä ihmeen eläinsuojelunäkökulma. Nimittäin tunnustan, että en ajatellut sekuntiakaan rapusten elinoloja, vaan ihailin sitä posliinipohjaa! Voisiko niille jäädä tuo posliinipohja, ehkä niistä on ihan mukava luikua sen päällä? Ehkä niillä voisi vain olla pieni hiekkalaatikko?
ReplyDeleteminulla on yhä "vaarallinen olo" että menen eläinkaupan kautta kotiin. Mies oli jo eilen ihmeissään 120 euron Hunters-kumppareista. Jos tänään tuon pikkueläimiä, voi olla että hän huomenna hakee minut autolla töistä, etten pääse kauppoihin.
This comment has been removed by the author.
ReplyDeleteEilen tänään huomenna, eikö olekin kaunis posliini! Tuo vati on ollut tyhuoneessani se sellainen, johon laitetaan kun ei muutakaan paikkaa ole, laput ja liput ja johdot ja irronneet napit. No, nyt sitten jouduin siitä luopumaan, kunnes löydän uuden... Toivotan sulle paljon hyviä kumpparisäitä! Sulavista lumista tulee onneksi paljon sohjoa.
ReplyDeleteSiis kertakaikkisen kaunis, itse kun harrastan keramiikkaa, tahtoisin osata tehdä tuollaista pintaa. Kuinka syvä se on? Pysyykö ne ravut siellä? (kas vain kyselyikä se taas on aktivoitunut)Aikoinaan kun minulla oli akvaario pelastin monta kertaa viimetingassa siitä ruokintakulmasta matolle hyppineitä kaloja.
ReplyDeleteOho, jo on teilla lemmikit. Meilla oli kanssa eraanlainen Herra tai Rouva vihrea olohuoneen verhoon ripustautuneena, toissailtana se taisi olla. Kannoin kuitenkin rukoilijasirkan pihalle. Eilen spottasin etta se oli jattanyt jalkelaisia peraansa..
ReplyDeleteRavut on vinkeita, tuo sininen allistyttaa!
taalla en ole tallaisia nahnytkaan. mielenkiintoista! elaikaupat ovat taalla aika kauheita. koiria ikkunassa ja sitten niita ikkunoita hakataan.
ReplyDeletemeilla oli hannu hamsteri pari vuotta mutta hannu kuoli.
tytot haluaisivat koiran vaan tahan helteeseen ja tahan kerrostaloasuntoon?
Meillä oli pienenä lemmikkirapu, Päijänteeltä kotoisin oleva (vihreänruskea) Uuno. (Uuno karkasi sopivalla hetkellä pahvilaatikosta ja vältti siten rapukattilan) Uuno asusti kesän keittiön tiskialtaassamme ja söi mielellään maksamakkaraa. Loppukesällä Uuno sitten palautettiin Päijänteeseen...
ReplyDeleteTerveiset Lauttasaaresta, jossa satoi eilen lunta :-(
Minut olisi hyvä päästää sinne ötökkökauppaan, ei tulisi kannettavaa kotiin.
ReplyDeleteMeillä lapsi haluaisi pupua, mutta mutta...
Onhan nuo ihan kuin koruja kuitenkin:)
Siis todella hienoja, noita voisi tulla meillekin. Tosin niitä saisi tuolta merestä mutten ole antanut tuoda kotiin asti, ehkä voisin harkita uudelleen...jos siis joku muu kuin minä vaihtaa veden.
ReplyDeleteTiedätkö mitä meillä kasvaa tällä hetkellä? Perhosen toukkia! Ovat alkaneet jo koteloitua, pian saamme päästää ne lentämään. Lapset saivat niitä joululahjaksi.
ReplyDelete