Olen tehnyt intensiivisesti töitä kolme päivää putkeen, keskimäärin 14 tuntia päivässä. Huomaan ajan- ja viikonpäivätajun hämärtyvän, on sopivan eufoorinen olo. Tosin lonkkia ja ranteita särkee, joten maanpäällisessä pysyn.
Työkalulaatikko alkaa olla sekaisin, sopii hyvin tähän päivään. Sillä oli viidestä sentistä kiinni, etten ajanut lavamopollani pyöräilijän kylkeen, joka valoitta pimeässä päätti ylittää kadun, katsomatta sattuisiko joku olla tulossa. Sama toistui 40 metrin päässä. Yleistäen meidän lähikylän väki kulkee maanteillä kuin autiomaassa, mistä ja minne vain mennen, silmät ja korvat kiinni. Ja valoja ei kenelläkään, ei mopoissa, ei pyörissä, jopa kuorma-auto huristi ohitseni valotta. Mistähän ojasta itsensä aamulla löytävät? Uskomattomia ovat.
Ymmärrän tunteesi. Kymmenen vuotta sitten jopa Pekingissä paikallisbussit ajelivat huolettomasti ilman valoja pimeällä. Myöskään katuvaloja ei raskittu polttaa. Aika pelottavaa.
ReplyDeleteTuli vielä mieleen kun kävin STLL:n sivulla,että Beijing Capital Gymnasiumissa on taitoluistelun GP-kisat huomenna ja ylihuomenna. Aiotko mennä katsomaan, sillä Kiira Korpi kisailee siellä?
ReplyDeleteKuuki, kymmenen vuotta sitten taisi liikenne olla melko pyörävoittosta, ajat ovat muuttuneet, nyt hurjasti autoja ja mopoja, mutta sitä eivät ihmiset ole tajunneet. Siis sitä, että moottorikuljin lähestyy npeammin kuin pyörä ja ei pysähdy yhtä nopeasti kuin jalankulkija. En kyllä vähään aikaa pimeällä lähde minnekään!
ReplyDeleteEnpäs tuota tiennyt. Ja koska olen yksin kolmen tytn kanssa kotosalla 10 päivää miehen olessa työmatkalla, niin enpä taida lähteä ihmismassaan, vaan keskityn näihin töihin. Mutta kaikkea jännää täällä kulttuuri tapahtuu ja hyviä paikkalippuja saa vielä viikkoakin ennen. Mies oli kahden vanhimman kanssa juuri Beyoncen konsertissa ja klassisella puolella olemme käyneet kuuntelemassa myös maailmannimiä, jotka eivät Pohjolaan edes vaivaudu.
Hyvältä näyttää!
ReplyDeleteMenen aina ihan rapakuntoon kun tosissani alan tekemään jotain. Saatan nyhrätä tauotta samassa asennossa useita tunteja, enkä tajua muusta maailmanmenosta mitään.
Nyt kaikki kuulostaa niin romanttiselta tänne. Intensiiviset työputket (teet selvästi jotain mieluisaa siis) ja lavamopo. Näen sinut sieluni silmin...(itseasiassa näkuvittelen itsenikin tähän sepian väriseen kuvaan mieluusti sinun paikallesi) kesämekossa ajelemassa lavamopolla pöliseviä teitä. Totuus taitaa siis kuitenkin olla toinen.
ReplyDeleteHauskaa, että olet kunnossa.
Kieltämättä Peking on autoistunut kymmenessä vuodessa, mutta pyörät eivät olleet enää "vallassa" silloinkaan. Työskentelin kesän 2005 Pekingissä ja olen käynyt siellä senkin jälkeen ja tuntuu, että moni alue on muuttunut tai muuttuu tuntemattomaksi ja liiankin moderniksi. Kiehtovampaa ulkomaalaisesta on kuitenkin vanha, vähän rähjäinen aito kiinalaisuus kuin lasiseinäiset pilvenpiirtäjät.
ReplyDelete