Aamuisi matkani kulkee itään, kohti auringonnousua. En tunnu saavani koskaan liikaa valoa, vaan ihastelen säteitä jokainen aamu kuin näkisin ne ensimmäistä kertaa. Niistä imetyllä energialla on helppoa jatkaa päivää.
Sukeltaessani sekatyömiesjoukon läpi uteliaisuuteni kalvaa, mitä heidän mielessään mahtaa kulkea? Ihastelevatko hekin kuulasta syksyä, vai miettivätkö edessä olevaa työpäivää?
Myös kuopus pääsee nauttimaan syksyisestä aamukuulaudesta puistossa, tänään on retki. Olin sen unohtanut, etenkin eväspussi puuttui. Onneksi kaveri lupasi antaa pullan ja opettaja hedelmän. Syksy on jo puolessa välissä, enkä vieläkään näytä osaavan rutiineja, kuten viikkokirjeiden huolellista lukemista. Ajatukseni liitelevät jossain aivan muualla. Tarvitsen lisää valoa!
Hei Vilijonkka,
ReplyDeleteekaa kertaa kirjoittelen blogiisi, jota olen lukenut jo kesästä lähtien - hienoa päästä tutustumaan Kiinaan omasta työtuolista :)
Tutulta kuulostaa tuo rutiinien hukassa oleminen, vielä nytkin, vaikka jo lokakuun loppupuolta eletään...
terveisin Anna P.
Voi miten minäkin olen miettinyt, että mitäköhän noiden kiinalaisten mielessä mahtaa milloinkin liikkua. Todennäköisesti tuo työmiesjoukko on ihastellut ja ihmetellyt auringon sijaan sinua, länsimaista naisihmistä, joka on puikkelehtinut heidän seassaan punaisella sähkömopollaan, pysähtynyt hetkeksi kuvaamaan jotain, mutta mitä!? Ja todennäköisesti he ovat myös hoksanneet, että onpa hieno kamera. ;)
ReplyDeleteKiva mustavalkoinen kuvasarja muuten.
Anonyous Anna P., teitä "salalukijoita" on kauheasti, ihanaa kun jaksoit jättää kommentin, kannustaa jatkamaan kaikille avointa blogikirjoittelua. Ja hauskaa kun olet saanut jotain Kiinaelämystä blogistani työpöydällesi, kenties uusia ajatuksia, valaisevia arkisia huomioita. Siihen pyrin.
ReplyDeleteMiao, Hyvä etten miesten päälle ajellut, en paljoa ehtinyt tilannetta seurata kun niin kuvasin ja kuten tiedät, he eivät varsinkaan seuraa liikennettä! No, kukaan ei kuitenkaan joutunut mopon yliajamaksi.
Vaihteeksi mu/va kuvia, kivoja!
ReplyDeleteEt ole ollenkaan ainoa joka miettii mita muut miettii!
Minakin monta kertaa mita ihmeellisemmissa paikoissa alan pohtia 'mita miehen mielessa'. Ja eikun mielikuvitus liikkeelle kun en ainakaan viela osaa lukea ajatuksia. Paitsi joskus mieheni.
Mutta se onkin jo eri juttu!
Mukavaa iltaa Kiinaan!