Niin sanoo kuopus.
Nyt tapahtuu paljon, en perässä pysy. Suurimman osan kiireistäni olen aivan itse haalinut, valmistelen näyttelyä ja sekä omaa matkaa maan lounaiseen mutkaan. Toisaalta lapsilla on milloin mitäkin erityistä koulussa, kehityskeskusteluja ja niitä retkiä joille pitäisi muistaa laittaa varavaatteet ja eväät reppuun. Eilen taas olin niin omissa valokuvamaailmoissani, että kun soitonopettaja paukkasi sisään vallan säikähdin, että miksi ihmeessä, mitä tuo taällä tekee?
Pääni on kuin kirpputoripöytä parhaimmillaan!
Otsikon jälkeen nuo kuvat, niin jo ajattelin että olet tyhjännyt tuon pöydän...
ReplyDeleteMutta nuo on hienoja juttuja mitä teet! Kun johonkin ryhtyy tosissaan niin kyllähän se kiirettäkin yleensä teettää. Mulla on vielä liian hyvässä muistissa kevätnäyttelyni aiheuttama stressi, etten nyt mitään uutta ole itselleni buukannut...
Ni ja laitappas s-postia korttiasiasta. Ilmainen pakka(kiitos ihanasta ajasta mökillänne) odottaa yhä osoitettaan.
ReplyDeleteTaallakin puuhkutetaan. Yhtakkia yllattaen kaikki kaatuu niskaan mutta tietysti odotettavissa kun koulu on nyt alkanut. Tosin ennakoinnilla olisi taas voinut valttya kiireelta mutta jai nyt talla kertaa..
ReplyDeleteNayttelysta kuulemme varmaan taallakin ?
Mulle iski kateus.
ReplyDeleteMulla ei ole kerta kaikkiaan kiire yhtään minkään kanssa (no melkein) vaikka juuri nyt taitaisin tarvita sitä ettei ehtisi ajatella vain omaa itseään ja miltä nyt tuntuu.
Onneksi pilates auttaa hiljentymään :)
ReplyDeleteLiivia, hui kauhiaa, en sentään niin sekopää ole! Vaikka onhan tuota tullut elämän aikana kaiken moista hulluakin ostettua.
ReplyDeletePikkujutut, minulle selvästi tuottaa suuria vaikeuksia muistaa kahden eri koulun ja kolmen eri lapsen asiat. Kahden lapsen asiat pysyivät jotenkin kontrollissa, mutta tämä kolmas on ihan heitteillä... Ja toki tulen esittelemään näyttelyn täälläkin.
Violet, katos, hankit pari huollettavaa lisää, varmaan jokin eläinkin käy, ja sitten höläyttelet riittävän usein ihmisille jostain ideastasi, niin johan on pakko ruveta toteuttamaan (kasvojen menettämisen pelossa) ja ne huollettavat pitävät huolen aikataulun pettämisestä.
Matroskin, juu, siellä ei ehdi miettiä muuta kuin sisään- ja uloshengitystä. Varsinaisesta hiljentymisestä ei meidän ryhmässä voi puhua, enemmänkin tasaisesta puuskuttamista. Mutta kylläpä tekee hyvää!
Meidän pilateksessa kaikui pierut :) Se varmaan aiheuttaa kaikenlaista rentoutumista.
ReplyDeleteKyllä ne lapset sitten osaavat sanoa osuvasti. Kiire on ihan hyvä, kunhan tekeminen on mielekästä ja taukoakin saa sitten joskus pitää.
ReplyDeleteKootut viihdeuutiset- Kookas.fi
Suomalaiset naiset ovat varmaan omaa luokkaansa Kiinassa. Muistan,kun olimme muu porukka(nuori, koira ja minä)muuttaneet Kiinaanvastikään. Olin saanut miehen järjestelemääm meille ei-homeisen perheelle sopivan talon.Etsittiin se yhdessä.Lokakuun koululoman aikaan,kun muut perheet viettivät mukavaa lomaa yhdessä mies lennätettiin Suomeen 2 vk kolutukseen ja työhön.Koirallemme tehtiin iso leikkaus isoine haavoineen ulkom. eläinklinikalla ja odottelin kaatosateen vettämässä Kiinassa koevastauksia Englannista miettien kuoleeko koiramme.Samoilla viikoilla talomme eteinen alkoi vuotaa vettä. Asia ei enää tuntunut kaiken muun ikävän jälkeen miltään ja huolettomasti soitin managementiin asiasta.Ehkä muiden perheiden lomista johtuen "insinöörit" tulivat pian ja ryömivät katon kautta johonkin koloon ja tukkivat vuodon.Jälkeenpäin osasin arvostaa napakkuuttani, kun yleensä Kiinassa asiat tapahtuvat niinkuin vanhoissa rautakauppavitseissä.
ReplyDeleteHA! minäkin kuvittelin sinun ostaneen nuo kipposet kupposet ja korut....ehkä siksi että itse olisin saattanut. Tuo erisävyisten punaisten kulhojen torni keskellä houkuttaa erityisesti!
ReplyDeleteI hope you van understand this, I can't read your language, but I really like your work!
ReplyDelete