Tänään isompi palmu ja laakeripuu sekä orkideat köröttelivät halki 17. kaupunginosan. Matkalla pysähtyivät katsastamaan entisen kotikatunsa soffaliikkeen näyteikkunaa, ja huokaisivat syvään: "Tuollaisen rinnalle kun joskus vielä pääsisi kasvamaan."
Vaan eipä tienneet puskat kohdannesta onnestaan, sillä elämänlaatu parani nytkin varmasti; kolmannen kerroksen sijaan pääsivät viidennen kerroksen uskomattomaan valoon ja maisemaan.
Pusit ja halit kasvikullat.
Kokeilen onnistuisiko kommentointi..
ReplyDeleteOn ollut ongelmia kommentoinnin kanssa, välillä heittää mulle jonkin arabiankielisen sivun.... Milloin teillä muutto? Kiinnostava paikkaan olette muuttamassa. Me asuimme perheenä vähän yli kaksi vuotta Beijingissä.
Heippa Pinja-Gloria, hienostihan tuo kommentointi onnistui.
ReplyDeleteOlemme muuttamassa toivottavasti helmikuun aikana. Mutta sepäs mielenkiintoista että sielläkin olette olleet. Voisinka hieman kysellä sähköpostitse kokemuksistasi?
Onnea kasveille uusiin maisemiin! Tuijat pääsevät mitä todennäköisimmin ensi tai sitä seuraavalla viikolla uudelle parvekkeelleen. Ensi maanantaina pitäisi saada avaimet uuteen kotiin. Ollaan yhteyksissä kukkakuljetuksesta! Bisous!
ReplyDeleteHauska kuljetus ja upeat kasvit:)
ReplyDeleteVilijonkka, miten ihmeessä osaat päättää mitä ottaa mukaan ja mitä mahdollisesti myydä/lahjoittaa eteenpäin ennen muuttoa? Vai muutatteko vaan kaikki tavarat?
ReplyDeleteItse tässä pähkäilen näitä tavara-asioita. Tosin meillä on vähän eri tilanne, kun osa tavaroista jää kuitenkin Suomeen varastoon vielä. Jos sitten päätämme jäädä lopullisesti maailmalle, niin sitten pitää varmaan roudata ne kaikki varastokamatkin jossain vaiheessa mukaan...ehkä. Tai pitää ikuisesti varastoa Suomessa.
Meillä lähti maailmalle alunperin 90% tavaroistamme. Mutta todella paljon karsimme omaisuutemme määrää ennen muuttoa, jätimme itsellemme vain ne huonekalut joista oikeasti pidimme.
ReplyDeleteNyt muutto menee vanhan kertauksena eli kukat lahjoitetaan, vaatteet karsitaan, sälästä luovutaan. Jotain lasten muistoesineitä olen toimittanut Suomeen varastoon odottamaan tulevaisuutta ja lasten kotoa poismuuttoa, jolloin saavat vauvavaatteensa, tuttinsa ja riepunsa mukaan omaan kotiin (niitä on turha Kiinan kautta kierrättää).
Muutto on hyvä syy olla hieman rajukin, tunteet voi kylmettää hetkekssi. Tavara on tavaraa ja todella tärkeitä "sukukalleuksia" on meillä ainakin varsin vähän. Yllättävän vähällä keittiöromppeellakin tulee loistavasti toimeen ank kertaakaan ole haikaillut yhdenkään kulhon perään jotka varastoon jätin. Kirjoja on kyllä tosi hankala karsia, tällä kerralla en edes yritä.
Onnea muuttovalmisteluihin teillekin!