"I have done the China", kuten ameriikkalainen toteaisi. Yllättävän paljon kolmessa päivässä ennätti Pekingiä ahmia, herkullisesta ruoasta puhumattakaan. Tässä tiivistetty päiväkirjamerkintöihini pohjautuva raportti.
Kaupunkikuva:
kontrasteja, kaunista vanhaa, suttuista hyljättyä, lasisia uusia, roskatonta, järjestelmällistä, beessin harmaata. Tottuisin varmaan.
Liikenne:
rauhallista, massiivista, kurinalaista, ruuhkaista, selkeä kyltitys. Harkitsisin vakavasti paikallisen ajokortinhankkimista.
Nähtävyydet:
informaatio selkokielelläkin (siis englanniksi, toisin kuin Ranskassa), suurta, näyttävää, mahtipontista, nähtävää ja ihmeteltävää. Puuhaa koko perheelle moneksi viikonlopuksi.
Ilmanlaatu:
huonoa, ominaishajuun totuttelemista, näkyvyys heikko. Harmi!
Ihmiset:
ystävällisiä, aktiivisia kauppiaita, yritteliäitä, uteliaita. Kuinkahan heihin oikeasti tutustuisi?
Vaatetus:
vaatimatonta, vapaata, sinistä, toppatakkikansaa. Päästäisinkö vihdoin boheemiuteni valloilleen?
Ruoka:
herkullista, halpaa, paljon, take-away lienee Kiinasta kotoisin? Vaaka saattaisi hajota.
Koulu:
iso, oikea, mukavia suomalaisia ja ruotsalaisia opettajia, paljon leikkitovereita, villa-alueen keskellä esikaupunkialueella. Helpottunut olo.
Mutta, peli on edelleen kesken. Tilanteen selviytymistä odotetaan, halukkaita olisimme muuttamaan. Minä hermoilen öiseen aikaan, lapset vaihtavat asennettaan tuulen mukaan. Ennen kaikkea tunnen pakahtuvani uteliaisuudesta. Millaista siellä olisi, kuinka kaikki järjestyy, millaisesta aikataulusta puhumme? Miten peli päättyy?
Kyllä on taas elämä jännää.
Ja hyvää uutta vuotta kaikille!!!
Monday, January 7, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Voi miten olen odottanut tätä postausta uteliaisuudella!
ReplyDeleteKuullostaa hyvältä ja tunnut olevan innoissani. Nyt olisi suuri vääryys ellei lähtöä tulisikaan.
Epävarmuus, voi epävarmuus...raastaahan se, öisin varsinkin, mutta toivomme sen olevan kaiken arvoista.
Minäkin olen tätä odottanut, käynyt useasti kurkkimassa joko..
ReplyDeleteKuullostaa kyllä hyvältä, toivon myös, että sinne pääsette ja ennen kaikkea sitä että asiat selkiytyisivät pian. Epävarmuus on kamala olotila. Pitelen peukkuja!
Aasian kirjeenvaihtaja on tuosta vaa'an hajoamisesta hieman eri mielta. Minahan popsittuani Vietnamin herkkuja, jotka pohjautuvat Kiinan tavoin riisiin, lihaan, ruokaoljyyn ja soijaan ym (Ei siis kerma- ja rasvatuotteisiin koskaan!, olen alittanut painoennatykseni taalla. Ehka opiskeluaikojen alussa painoin maagiset 61 kg mita mittari naytti lomalla Suomessa (nyt tosin jo pari kg enemman). Samoin kavi Pekalle. Syomme kuin hevoset 2 x paivassa lampiman aterian, ja silti paino on kuin itsestaan tippunut. Eli siinakin mielessa mainio paikka!
ReplyDeleteVai olisit tulossa tänne naapuriini?? Vaikken sinue tunnekaan muutoin kuin näin netin välityksellä, tuntuu kuin ystävä olisi muuttamassa lähelle...
ReplyDeleteTastahan tama teidan arkenne seurailu muuttuisi vielakin jannittavammaksi jos paasisitte lahtemaan!
ReplyDeleteToivottavasti uusi vuosi tuo uuden maan!
Bonne Année 2008!
Onnea matkaan - jos matkanne toteutuu!
ReplyDeleteHuonosta imanlaadusta kuulin minäkin joulun alla yksissä illanistujaisissa, missä tuli puheeksi Pekingin tulevat kisat. Ainakin kisojen ajaksi Pekingiin on luvattu parempaa ilmanlaatua, joten hengittäkää silloin syvään. :-)