Meidän leipomon ikkunassa piparkakku-ukot ovat kutsuneet jo pidemmän aikaa. Lapset houkuttelivat sortumaan, isojahan nuo, mutta tyyriitä mielestäni, 1,2 euroa ukolta. Uteliaisuus kuitenkin voitti ja tytöt nakertelivat moiset jälkiruoaksi.
"Hyvää!"
"Ei maistu piparkakulta. Voisimmeko saada tällaiset huomennakin?"
"Tykkään!"
Pohjolan piparkakkuja eivät muistuttaneet kuin ulkonäöltä, mutta kyllä nämä fransmannit herkullisia keksejä osaavat valmistaa!
Ei tulisi mieleenkään kastaa ukkojen sormen- ja varpaanpäitä suklaaseen! Mutta hyvä että fransmanneille on tullut, parempi tehdä oma versio kuin kopioida ihan samaa, jollei makukaan täsmää.
ReplyDeleteSamaa mieltä, kyllä siellä osataan keksejä tehdä!
Hei, minä olen kyllä harrastanut tuota suklaaseen kastamista ja sitten vielä nomparelleihin! Maistuvaa päivää teille täältä puuteripuiden keskeltä!
ReplyDeleteOsaatko kuvailla miltä nuo sitten maistuvat?
ReplyDeleteMmmmmmmmmmm... oliko edes speculosien makuisia ? Ne ovat hyviä korvikkeita meillä.
ReplyDeletePaiskasin sua muuten parilla ruusulla, en varmaan ole eka (enkä vika, ehkä joku on viivytellyt tän kanssa vielä pidempään kuin minä...), muttei mitään pakkoa jatkaa vanhaa vitsiä. Kunhan ruusuttelin. =)
Jaahas, makukuvauksia siis kaivataa. Ööö, rapeita, sopivan mureita olematta kuitenkaan ärsyttävän murustavia. Varsinainen maku jossain voimurokeksin ja Bastogne-keksin välimaastosta. Eli jotain mausteiseen vivahtavaa, mutta hyvin hyvin miedosti, kenties vain värin vuoksi.
ReplyDeleteJa Maurelitalle lämmin kiitos kukkasista. Lämmittää mieltä ja tuoksu huumaa.