Saturday, January 26, 2008

Aurinkoista laihtumista / Flowers for adoption!


Ihastuttava talvipäivä, luontoäiti hellittelee ja perheenjäsenetkin ovat hyvällä mielellä. Riippapelakuut puskevat uutta elämää kohti orastavaa kevätaurinkoa. Mitään mahdollisuuksia mököttämiseen ei anneta!


Sisästäni puskee tarve uudistuksen. Kunpa muutto olisi jo tänään, jotain on saatava tehdä asian edistämiseksi, nyt! Painelin äsken yläkerran ovelle ja sain kuin sainkin kierrätettyä suurimman osan pelakuista. Siellä pieni vauva sai uutta ihailtavaa - äiti lisää hoidettavaa.


Mutta vielä jäivät suuret ja terhakkaat anopinkielet ilman uutta kotia.


Huhuu pariisinsuomalaiset ystäväni! Tässä olisi lisäksi kaksi tuijaa yhden matalan kukkalaitoksen keralla, kenellä olisi sopivan varjoinen parveke? Jos en tästä mediasta adoptioperhettä löydä, lykkään kasvit kadulle, todistetusti sieltä ne katoavat vikkelään.

Eilen tarkkailin itseäni peilistä, punnitsin, kauhistuin, sillä totesin painavani saman verran kuin viidennellä kuulla raskaana. Mielessäni käväisi hölmö ajatus laihdutusblogista, mutta tyrmäsin sen oitis. Sen sijaan ylpeydellä voin kertoa irtaimistomme kevenneen kymmenen kiloa tämän päivän aikana. Tehokasta laihduttamista! Tämä blogi saa tämän postauksen verran olla omistettu tehokkaalle keventymiselle.

13 comments:

  1. Teillä on huikea parveke! Mikä kaide!

    Mulle kelpaisi anopinkielet, mutta ne eivät ehkä selviäisi postituksesta Ouluun.

    Ja hyvä kuulla että jossain on irtaimisto laihtunut - minä kävin antiikkimessuilla ja tavaramäärämme kasvoi kahdenistuttavalla emma-sohvalla, isoäidinruutupeitolla, vanhalla kasvijulisteella, muutamalla postikortilla, kahdella pitsilakanalla ja parilla laulu- ja satukirjalla. Lisäksi ostin pari päivää sitten lopettavasta vanhaintavarainkaupasta kaksi laatikollista vanhoja nuotteja. (Miehelle kaikki nämä hankinnat eivät ole vielä paljastuneet...)

    ReplyDelete
  2. Nyt iski kamala kateus. Siellä puhutaan pelargonioista ja täällä sataa räntää taivaan täydeltä. Sydämessä sykkii kuitenkin jo kevään toivo...

    ReplyDelete
  3. Miten ihmeessä maltatte lähteä noin kauniista asunnosta!?
    Sama täällä mitä painoon tulee,herätys sen suhteen kävi tänään. Huomenna aioin tehdä vimmatusti lumitöitä.

    ReplyDelete
  4. Merja, parveke on käytänössä käyttämätön liikenteen melun ja nokilian vuoksi, mutta luo ihanan harhan asunnon suuruudesta. Sen pituus on peräti 20 metriä. Ja olenpa saanut siellä harjoittaa puutarhuriharrastusta.

    Magi, puolensa kaikella. Kuinka suomalainen osaakaan nauttia keväästä pimeä ja myräkkäisen talven jälkeen.

    Liivia, mielelläni pakkaisin kämpän matkalaukkuun tai ostaisin sen vaikka varastoon tulevaisuutta varten...vain se 650000 euroa puuttuu.

    ReplyDelete
  5. Lahjoitimme juuri pois sohvan ja pari nojatuolia..painavia kuin mitkä.Samalla kyllä keventyi oma mieli noiden painon verran.

    ReplyDelete
  6. Toivottavasti kasvit saavat uuden, hyvän kodin.
    Kiertämään vaan, sano.

    ReplyDelete
  7. Saanko minä anopinkielesi? Laitan sulle mailia samantien tulemaan, että miten saan kukkaset noudettua... Kiitos jo etukäteen!

    ReplyDelete
  8. Hei ystävä! Tuijat kelpaisivat mainiosti tänne läntiseen periferiaan, sillä ehdolla, että saamme ensi viikolla allekirjoitettua uuden vuokrasopimuksen... Kyseessä kiva residenssiasunto parvekkeella metsän vieressä. Mutta yhtään en tuuleta ennen kuin nimet on papereissa, sen verran käytännön kokemusta tästä maasta jo on!

    Bisous!

    ReplyDelete
  9. Kaisa, tuijissa varattu-lappu laitettuna. Lykkyä asuntoprojektiin!

    ReplyDelete
  10. Mulle kelpaa kasvi kuin kasvi, kun ollaan pohjakerroksessa, niin tuolle talon pihallekin saa aina jotakin tuupattua. Matala kukkalaite ainakin kävisi - kuljetuspuoli saattaa tuottaa hankaluuksia, ei ole autoa. Mutta kasvit ensisijaisesti siis ensin varanneille !

    ReplyDelete
  11. Sari, tule ostoetokärryllä hakemaan, sellaisella menee loistavasti! Kiva kun kelpaa.

    ReplyDelete
  12. LAitan Kiina aiheeseen liittyen sinulle yhden kiinnostavan kirjan nimen, huomasin kiinnostuksesi Kiinan merkkeihin.....Merkkien valtakunta, Kertomus kiinalaisista ja heidän merkeistään, Cecilia Lindqvist, Suomentaneet Arto ja Kirsti Ingervo, WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva Toinen painos 1997
    Tätä kirjaa on mahdollista ostaa myös kiinan kielisenä Pekingistä, tai ainakin ostin joskus vuonna 2000.

    ReplyDelete