Hiljainen päivä, vaikka paljon on tänään jo ehtinyt tapahtua. Kaikkien riemuksi neljältä yöllä alkanut tuuli on määrätietoisesti puhdistanut ilmaa, näemme taas auringon ja lapset pääsevät välitunneilla ulkoilemaan. Taitavat opettajatkin huokasta helpotuksesta! Ihmeellistä kuinka pelkällä säällä on niin suuri vaikutus mielialaan. Eilen esimerkiksi olin tyystin valmis karkaamaan maasta, en halunnut edes hankkia saati laittaa illallista mielialan vajotessa yhä syvemmmälle. Tänään taas, taivaan lähes sinertäessä ja ilman ollessa hajutonta oli suorastaan ilo käydä ruokaostoksilla ja tulevaisuuden suunnittelu tuntuu hienolta mahdollisuudelta.
Naapuripihan variksenpesässäkin käy iloinen kuhina.
Kellertävän harmaa ilma on enää eksoottinen sävy kuvissa.
Ajattelin juuri tuota, että onpa eksoottinen keltainen kuvissa, mutta se ei taidakaan olla kiva asia? Mistä se johtuu, pakokaasuista?
ReplyDeleteMieliala on ihan sidoksissa auringon ilmenevyyteen. Minä ainakin soin paljon helpommin duurissa, kun aurinko paistaa.
Kuvissa saasteet näyttävät kauniin värisiltä. Vaan voi kurja mikä arjen hankaloittaja se onkaan puhumattakaan terveydestä.
ReplyDeleteMizyena ja Kirjailijatar, jännästi sävyt voimistuvat kuvissa. "Paikan päällä" ei niitä ihan tajua, tai sitten olen niihin niin tottunut. Sitten kun näkee huikean raikkaita kuvia muiden blogeissa sitä havahtuun ikävällä tavalla. Nämä paikalliset sävyt taitavat syntyä niiden kaupungin 4,5 miljoonan auton, asuntojen ja ja tuhansien tehtaiden päästöistä sekä asuntojen kivihiilihelloista ja -lämmityksestä. Myös valtavat purku- ja rakennustyömaat lisäävät pölyn määrää. Epäonnekseen kaupunki sijaitsee Mexico Cityn tavoin laaksossa, johon kaikki kököt jäävät leijumaan jollei tuuli pelasta tilannetta.
ReplyDeleteTulipa sekavaa tekstiä - kirjoitan makuulteen. Ei kannattaisi.
ReplyDeleteSäällä on todellakin suuri merkitys mielialaan, ainakin jos on aikaa havannoida sitä. Joskus olen pohtinut, että onko se vain suomalainen ilmiö, sillä ystäväni, joka on kotoisin maasta, jossa aurinko lähes aina paistaa ja aina on ainakin lämmintä, ihmettelee usein meidän suomalaisten tapaa puhua säästä niin paljon. Voihan todellakin olla, että neljä/viisi eri vuodenaikaa tekee meidät "odottavaksi" kansaksi, ei oikein uskalleta iloita, jos vaikka alkaisikin sataa tahi olisi liian kuuma etc...:)
ReplyDeleteSää piristää se on varmaa! Ja myös masentaa jos niikseen tulee.
ReplyDeleteMitä kirjallesi kuuluu? Voi olla että olen missannut jotakin, mutta olisin niin kiinnostunut siitä :)
Olisi kiinnostavaa tietää onko siellä yhtä paljon allergioita kuin meillä, nythän sanotaan että liika hygienisyys lisää allergioita. Kuvistasi päätellen siellä piisaa ainakin likaa.
ReplyDeleteAnonymous, tykkäsin tuosta odottavan kansa -nimityksestä. Juuri niin se taitaa olla. Ja eikö britit ole kuuluisia ikuisesta säästä jauhamisestaan - kas, asuvat saarella jossa sataa ja saataa ja on vietävän kalseaa.
ReplyDeleteThilda, heh, olen ollut kirjaprojektin suhteen hipihiljaa. Tilannekatsaus: teksti valmiina (13 pientä tarinaa) ja kielitarkastettu, kuvat valittu ja taitto suunniteltu. Vain viikko kuvankäsittelyhommia ja kirja olisi valmis. Tämä on tilanne ollut noin 9kk... Homma tyssäsi tajutessani minulta puuttuvan kykyä löytää se oikea paino, saati markkinointikanava jne. Ehken kuitenkaan usko itseeni riittävästi, koska en saa edes lähetettyä materiaaleja kustantamoille tarjolle. Mikä lie saamaton, höh. Aina löytyy tekosyitä miksen ole jo saattanut projektia loppuun.
Gabriela, eihän Suomesta tarvitse mennä paljoakaan etelämmäksi niin kukaan ei enää puhu omista tai lasten allergioista, ihottumista saati dieteistään. Ranskassa vain pohjoismaisilla lapsilla tuntui olevan allergioita...
Tuli väistämättä mieleen, että mahtaisiko olla niin, että meillä tehdään heti joka ainoasta näppylästä yiherkkyysreaktio? Lasten nykyisillä luokilla ei ole ainuttakaan ruoka-aineallergista, aika jännää vai mitä? Lapsista suurin osa on elänyt koko elämänsä Aasiassa, lähinnä Manner-Kiinassa, Hongkongissa ja Taiwanissa.
Uskon tietyn (terveen?) likaisuuden ja viileyden taatusti auttaa kehittämään vastustuskykyä. Meidän kahden vanhimman syntymäkoti oli vanha hirsitalo, keittiön lattialämpötila talvella +8 ja kaikenlaista rakennusjätettä jatkuvasti kaikkialla, oikeasti. Mutta lapset pysyivät terveinä. Ja ovat sitä edelleen.
En Ranskassa saati Kiinassa ole törmännyt yhteenkään ruokalistaan jossa eriteltäisiin ruokalajien sisältö sen tarkemmin.
Joten olen alkanutkin kesäisessä Suomessa ihmetellä asennetta, ettei ihmiset voi allergioiden tai valitsemieen dieettien vuoksi syödä sitä tai tätä ja joutuvat valitsemaan listalta sitten sen ainokaisen sopivan. Entä jos alettaisiin ajatella, että vau, tuohan kuulostaa minulle sopivalta ja suorastaan herkulliselta, sen otan! En luonnollisestikaan halua tässä vähätellä kenenkään allergiaa, mutta, entäpä jos lapsesta pitäen siedettäisiin/siedätettäisiin hieman enemmän niin olisiko elämä myöhemmin helpompaa?
Ja kuten tuossa kirjoitin, ei kenenkään tarvitse vetää hernettä nenään, että Vilijonkka ei nyt ymmärrä todellisista lasten syömis- tai allergiaongelmista mitään. Kunhan tässä yritä hahmottaa mistä mikin johtuu ja olisiko elämisympäristöllä ja -tavoilla sittenkin merkitystä allergioiden synnyssä.
Äsh, kappalejako tuli äskeisessä väärään kohtaan. Eli a) kirjoitan edelleen makuulteen pienen selkäongelman vuoksi b) ei vieläkään kannattaisi koska teksti hahmottuu huonosti c) lauseesta "En Ranskassa saati Kiinassa..." alkaa uusi akppale d) bloggeriss aon tyhmää kun ei voi palata korjaamaan virheitään kommentteihinsa.
ReplyDeletePikkumiehellä diagnosoitiin pölyallergia kesällä. Ei mitään oireita Suomessa, viikko täällä ja oireet päällä. asunut koko elämänsä ulkomailla. Meillä likaista ja viileää mutta tulos tämä. Luulisin, että geneettisyys saattaa olla tässä taustalla, en muuta keksi.Ja mielessä on tietysti se, että ollaanko nyt aiheutettu allergia kun tässä kaatopaikkojen, katupölyjen, dieseleiden, polttoöljyjen luvatussa maassa asutaan.
ReplyDeleteKaikesta huolimatta saasteet ovat kaunista kuvista katsottuna.
Pikkujutut, niin, olisiko puhteudessakin parasta yrittää valita se kuuluisa kultainen keskitie! Kurjia tuollaiset selvästi johonkin paikkaan sidotut oireet. Myönnettäkööt itsellänikin olevan ns. Pekingin astma. Oireilee saastepäivinä, muuten ei koskaan. Lääkkeitä käytän harvoin, mutta mielelläni pidän kaapissa kaiken varalta. Omalta osaltani voin ongelman kanssa elää, mutta monenlaiset ajatukset varmasti kalvavat teillä kun kyse on lapsesta. Taivottavasti helpottuu ijän karttuessa!
ReplyDeleteTaisin vetää arvioinnit kaakkoon kun sanoin että on likaista mutta tosiasiassa päivässä lattiat mustuu hienosta pölystä ja pinnat saavat kerroksen eli jos ei siivoa, on likaista. Mutta kultaisella keskiteillä mennään eikä pölyjä jahdata. :)
ReplyDeleteVähäsaasteisia ja tuulisia päiviä sinne teille !
pikkujutut, joka ei jaksa enää kirjautua