Menneen reilun viikon aikana näimme paljon köyhyyttä, monet rujot kasvot kertoivat suoranaisesta kurjuudesta. Samanaikaisesti kuitenkin ihmisten olemuksesta välittyi tiettyä ylpeyttä sekä omanarvontuntoa. Vaatteet olivat puhtaat ja hiukset liehuivat kammattuina. Ja Kiinassa asuvien jatkuva ihmetyksen- ja puheenaihe eli vessat... ihanan puhtoiset ja istumamalliset hotelli helpotukset! Kiinan haisuongelmassa kyse ei siis olekaan varallisuudesta, vaan asenteesta ja asennosta.
Matkalaisen silmin katsottuna köyhyyden keskeltä löytyi myös monia ilon aiheita.
Mikä tuo ensimmäisen kuvan säkkikasa katolla on?
ReplyDeleteMiolann, sisältöä en tiedä, mutta talon seinällä repsottavassa punavalkoisessa kyltissä luki "Junkshop".
ReplyDeletesamoja tuntoja noin kuukausi sitten kun menin autolla lapi lombokia. sita koyhyytta ei voi kuvailla. en ollut koskaan nahnyt vastaavaa. kokonaisia kylia joissa lapset alasti, kylan ainoana toimeentulona kivenhakkaus. nuoria ja vanhoja ihmisia tien varrella hakkaamassa kivesta soraa.
ReplyDeleteKiitos näistä kuvista, ovat kauniita kuvia, mutta sisältö pysähdyttää tällaisen omassa vakuumissaan elävän kotiäidin hetkeksi :-)
ReplyDelete