Sunday, January 2, 2011
Hurjan vilkasta
Minkä lie viruksen olen napannut, ääni katosi ja olen varsin tietoinen kehkojeni olemassaolosta. Välillä näin.
Perhe hajaantui laskettelurinteeseen ja Runebergin kotiin. Ensimmäiseen en haluaisikaan, toiseen pääsen onneksi jonain muunakin päivänä.
Nyt viihdytän itseäni seuraamalla anoppilan kammarin ikkunasta avautuvaa näkymää. Näin yhden vesipisaran tipahtava. Kyllähän siinä tapahtumaa yhdelle sunnuntaille riittävästi!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Paranemista ja voimasäteitä:)
ReplyDeletet. toinen toipilas
Voi raukkaa!Parane pian!
ReplyDeleteT.Maria
Parane pian!
ReplyDeleteToivottavasti tauti menee pian ohi! Todella kauniita kuvia olet sairasvuoteeltasi napannut.
ReplyDeleteTerveyttä, onnea ja rakkautta uuteen vuoteen,
Lempi Sveitsistä
Paranemisiin Kata! Kiitos kauniista kuvistasi ja oivallisista ajatuksistasi kuviin liittyen. Sinun blogiasi on mukava seurata. Odotan jo mitä tämä vuosi tuo tullessaan.
ReplyDeleteGet better soon...
ReplyDeleteWonderful blog...glad found it...