Tuesday, July 13, 2010
Kauniita koukeroita etsimässä
Tänään se alkoi, keskimmäisen kipeästi tarvitsema kaunokirjoituskoulu ja samalla kuopus ottaa hieman vauhtia syksyä ajatellen. Vaikka muuten olemme olleet lasten opinahjoon Pekingissä erittäin tyytyväisiä, niin kunnon kaunokirjoituksen opetus puuttuu opetusohjelmasta täysin. Tekstataan vain. Ja sitäkin boheemi keskimmäisemme sutaiseen niin, ettei reppana saa käsialasta itsekään selvää.
Nyt saankin itse eläytyä ammattikuntani entisaikaiseen työhön, sillä kaunokirjoituksen opettaminen kuului viime vuosisadan alkupuoliskolla piirustuksen opettajille! Onnekseni on minulla erinomaisen motivoituneet oppilaat! Luokkahuoneessa ei myöskään ole valittamista - linnut laulavat ja valoa riittää. Ja tässä koulussa tauon saa heti kun haluaa tai jäätelöhammasta alkaa kolottaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Voi miten keskittyneet kesäkoululaiset :)
ReplyDeletemeillä kuudenluokkalaisen pojan käsialasta ei saa selvää, ei vaikka kirjottaisi tikkukirjaimin :D
meilla aina valilla suomi-koulussa joku aiti pyytaa josko mulla olisi kaunokirjoitusvihkoja. juu, onhan niita:-)
ReplyDeleteMeillä taas on alusta pitäen koulussa opetettu nimenomaan kaunokirjoitusta. KUten ehkä tiedät, se alkaa hyvin aikaisin;-)
ReplyDeleteSilloin kun pojat olivat Hollannissa Sumi-koulussa ja saivat koulukirjat
molemmat suttasivat kuin hullut niitä. Siis kirjoittivat ihan miten vaan. Siellä kuulemma "sai tehdä niin".
Kai heillä oli joku tarve rentouttaa kättä edes kerran viikossa kahden tunnin ajan.
Itseasiassa sehän ei kai enää ole nimeltään kaunokirjoitusta mitä kouluissa opetetaan vaan siitä puhutaan nimellä käsiala. Minulle kunnon kaunokirjoitus on sitä, mitä vanhempi väki kirjoittaa, oikein koukeroista jne. Nuo kouluissa opetettavat "kaunokirjaimet" ovat koko ajan vain yksinkertaistuneet ja yksinkertaistuneet. Mun on hyvä vertailla sitä mitä itse opin siihen mitä kaksi nuorempaa pikkusiskoani oppivat. Vanhempi on kolme vuotta nuorempi ja nuorempi on kuusi vuotta nuorempi.
ReplyDeleteIhan uutta tietoa tuo kaunon kuuluvuus ennen piirrustuksen opelle. Loogista kyllä.
ReplyDeleteOnko nuo kauniit kirjaimet boheemin sutaisuja? Minusta nuo on täydellisen kauniita, jossa näkyy häivähdys omaa persoonaa. Näkisitpä meidän boheemin "mömmelöt", huh huh.
Niin keskittyneitä tyttäriä! Vain kieli puuttuu seilaamasta suupielestä toiseen :)
ReplyDeleteminä en koskaan kirjoita mitään käsin..
ReplyDeleteKatja, keskittyneitä olivat, kun tykkäsivät!
ReplyDeleteAurinko, mitä käsialavihkoa olet jakanut? Minä sain käsiini ystävältäni hänen tekijänoikeuskappaleita Tammen Kirjakujasarjan Käsialavihkosta. Hauska tutustua myös nykyisin Suomesa käytettävään oppimateriaaliin!
Piilomaja, kyllä mä ranskalaisen systeemin muistan ja lopputulos onkin kaunista luettavaa!
Laura, käsiala, kaunokirjoitus, minulle yksi ja sama tekniikka jossa kirjaimet kirjoitetaan enemmän tai vähemmän yhteen sitoen, kynää mahdollisimman vähän välillä paperista nostamatta! Paljon on toki "tyyppikirjaimet" vuosien saatossa muuttuneet. Minä kirjoitan nykynuorten mielestä varmaan ihan mummmua, vaikken ole edes vielä 40 täyttänyt!
ReplyDeleteLiivia, aloittaessani kuvismaikkaopinnot meille näytettiin hulvaton filmi, jossa piirustuksen opettaja huolella piirsi kauniita kirjaimia taululle. e oli ihana pätkä, eikä minua yhtään häiritsisi vaikka niin olisi vieläkin (toiveunta).
Hannele mummu, et nimimerkistä päätellen enää tulevaisuudessa kirjoita ylioppilasaineita... Tai kymmensivuisia sisäänpääsykokeita suomalaiseen korkeakouluun. Ihan näitä(kin) ajatellen on minusta tärkeää osata kirjoittaa niin, että muut saavat tekstistä selvän.
Mikä ihana tunnelma teidän kaunokirjoituskoulussa on! Minäkin haluaisin tuollaiseen, oma käsialani on todella huonontunut sitten kouluvuosien.
ReplyDeletenyt en kuule muista mika se kirja on mutta ikivanha se on.
ReplyDelete1990 luvulta?
suomi-koulu alkaa kuukauden paasta. kaivan sitten sulle naftaliinista ja jos tarvitset voin laittaa kiinanpostiin. ainiin se teidan posti oli kai vahan epaluotettava;-)
Voi miten keskittyneesti tyttösi kirjoittavat ja tuloskin näyttää hyvältä. Selkeä kirjoitustaito on tärkeä. Ylioppilasaineet joutuu tosiaan kirjoittamaan puhtaaksi kuivamustekynällä. Siinä ei sitten ole korjaumahdollisuutta.
ReplyDeleteOnkin tässä pakko kysyä, miten Suomi-koulu toimii Pekingissä, entä kuinka paljon siellä oppilaita.
Kesän iloja teille kaikille!
Lieneekö jokin varhainen ammattitaudin oire, mutta muistan miten täytin vapaaehtoisesti vihkon toisensa jälkeen noita kaunokirjoituskirjaimia ja tein työkirjoista kaikke lisätehtävät. No en kai turhaan...
ReplyDeleteHieno juttu! Onnea opiskeluun.
ReplyDeleteMeillä koulussa opetetaan vanhanajan kaunokirjoitus eskarissa jo. Ekaluokkalaiset ovat jo aikamoisia koukerotaiteilijoita kun arabiakin sujuu :D Mutta tikkukirjaimilla ei kirjoita kukaan eli ne on harakanvarpaita kaikilla :D