Tuesday, February 17, 2009
Keltainen on pop
Monet tavat ja ongelmien ratkaisumallit ovat kovin kulttuurisidnnaisia. Joissain perheissä korjataan kaikki liimaamalla. Revenneet housunpolvetkin saa kätevästi liimattua kokoon paikan avulla, ompelun sijasta. Toisissa perheissä taas nippusiteellä saa koottua kaiken kuntoon. Muistanpa myös jossain vaiheessa partiouraani leirien yleisratkaisujen pohjautuvan nippusiteiden enemmän tai vähemmän luoviin käyttöratkaisuihin, leiriportin rakentamisesta alkaen.
Suomalaisten ykköskorjausmateriaali lienee ilmastointiteippi, se hopeanvärinen, myös jeesusteippi-nimellä kulkeva, jolla saa nimensä mukaisesti ihmeitä aikaan. Sillä korjataan niin matkalaukut, repsottavat puskurit, huterat puutarhakalusteet ja saapa sillä tukahdutettua lasten syylätkin viikossa pois häiritsemästä.
Kiinassa en jeesusteippiä ole nähnyt, mutta keltaista pakkausteippiä sitäkin enemmän.
Ja sepä vasta ihmeellisiin saavutuksiin kykeneekin! Aivan erityisessä asemassa se on satuloiden ja oikeastaan kokonaisten mopojen korjauksessa.
Toisinaan en ole aivan varma, että onko pyräilijä vain kyllästynyt satulansa yleisilmeeseen ja on halunnut uudistaa kuljintaan vai mikä funktio teipillä on. Joka tapauksessa ajan hermolla oleva kulkija pyöräilee takamus keltaisella satulalla.
Lopuksi yleisökysymys: Sinun suosikki korjausmateriaalien joukosta?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Kyllä meillä ihan ykkönen korjausmateriaalina on jeesusteippi. Viikonloppuna lapset pääsivät ensimmäistä kertaa Pilailupuotiin. Iltapäivällä myöhemmin olivat famulla hoidossa jokusen tunnin. Kuopus oli saanut hajotettua pienen pierupussinsa ja famun mies on korjannut sen jeesusteipillä.
ReplyDeleteIhan uusi aluevaltaus oli tuo lasten syylien tukahdutus teipin alle. Joka päivä voi oppia uutta...
Nippusiteet! Hongkongissa pilvenpiirtäjienkin rakennustelineet tehtiin bambusta ja nippusiteistä. Unohtumaton näky!
ReplyDeleteTerveiset hyisestä Suomesta.
Mun isäni on korjannut aina kaiken teipillä. Mieheni korjaa teipillä, liimalla, sulattamalla, liittämällä, ompelemalla, naulaamalla.
ReplyDeleteMinä heitän pois.
vitsivitsi.
Korjaan minäkin toisinaan, mutten toivottomia tapauksia. Miehelleni mikään ei ole toivoton. Kun toinen ostaisi uudet lenkkitossut niin hän liimaa täysin haljenneen pohjan ja välttää vesilätäköitä. Hmm...
Sanotaan että nuukuus on vaurauden edellytys. Odotellaan...
Tuatara, syylien teipittämisen opin eräältä lastenlääkäriltä, joten uskallan mainostaa eteenpäin. Eli vain himpun syylää isompi palanen jeesusteippiä päälle. Tämän päälle vielä laastari joka pitää teipin paikoillaan. Viikko teipitystä ja syylät ovat tiessään. Näin olemme päässeet kahdesta todella sitkeästä syylästä eroon kahdella eri lapsella. Jalkapohjissa ei olla onnistuttu, sillä teipit aina liukuvat pois paikoiltaan.
ReplyDeleteNina, Honkkarissa siis ollaan yhdistetty perinteiset ja modernit materiaalit, hienoa.
On muuten aika hyistä Pekingissäkin, jopa maa on valkoinen!!!
Violet, sullapa vasta monitoimiukko on! Mun mies on päättänyt jo kauan aikaa sitten jättää korjaukset ammattilaisille, joten meillä on aika paljon asioita hajalla, kun kukaan ei toimita niitä niille ammattilaisille. Mä viskon aika paljon pois, eikä ole muuten vitsi. Lapset kyselevät aina välillä lelujensa perään.
ReplyDeleteJoo, siis miehen sisarukset ja vanhemmat ovat kertoneet että hän on pienestä pitäen aukaissut kaikkia koneita ja pannut takaisin kiinni, korjannut ja tutustunut kaikkeen ja sitä rataa. Ja piru vie onnistuu yleensä, vaikka tietty ylinuukuus välillä minusta vilahtaa noissa toimissa.
ReplyDeleteNiin, meilläkin paljon korjailtu :)
ReplyDeleteViolet,mietenkään vertaamatta armasta puolisoasi kiinalaisiin tuli mieleen tämä hurjan nuuka kansa. Toki tähän liittyy köyhyys, mutta on jotenkin hurjaa nähdä näitä sähkölaitteita ja niihin liittyviä viritelmiä. Jos vain jotenkin virta saadaan kulkemaan niin vekottimia käytetään, vaikka olisi jo kuinka suomalaisen maalaisjärjen vastaista.
ReplyDelete...mistä tulee mieleen eräskin teipillä korjattu silitysraudan johto.
ReplyDeleteValehtelin että näin kipinöitä ja sitten haisi pahalta. Muuten meillä olisi varmaan se sama vieläkin.
Onpas sinulla ollut hulvattomat aiheet tässä viime aikoina. Ihania postauksia kerta kaikkiaan! Tuo oli vallan uusi juttu tuo syylänpoisto jeesusteipillä. Kaikkea sitä oppiikin! Mietin, että sillä teipillä varmaan lähtisi säärikarvatkin. Halvempi vaihtoehto kuin vahaliuskat, mikäli tepsii.
ReplyDeleteSinitarra ja maalarinteippikin auttavat monissa kotoisissa pulmissa.
ReplyDeleteAina oppii uutta :) taidanpa kokeilla pojan peukaloon tuota teippauskikkaa!
ReplyDeleteHei vaan olen täällä eka kertaa ja heti bongasin tuon syylä-teipin ,että pitää alkaa teippailla esikoisen kädet mitähän opettajat taas äitistä tuuma kun on pojan kädet teipattu.Eipä silti ovat jo varmasti lakanneet ajattelemasta mitään ehkä ovat jo minun toilailuihin tottunut.Terv Sisustus Sievän Mia
ReplyDeletePikaliima! Sillä korjaa niin rikkinäiset kengänpohjat kuin pikkuautojen irronneet ovet, etulamput ym. Huomioi passiivi "korjaa", minä en siis korjaa, mutta miesväki kylläkin...
ReplyDeleteHevostyttona pitaisi kai sanoa hevospiirien klassikko: Paalinnaru!
ReplyDeleteUsein tulee kylla sita roudarinteippia (eli samaa tavaraa kuin jeesusteippi) kaytettya. Housutkin silla saa katevasti lyhennettya kun teippaa vaan lahjetta sisapuolelle..
Pumpuli! Ihan totta! Pienenpienillä pumpulipalloilla sain vuokra-asunnon valkoiseksi maalattujen olohuoneen seinien minulle sopimattomien naulanreikien jäljet mainiosti piiloon... ;)
ReplyDeleteKyllä villalanka on meidän suvun naisten suosikkikorjain. Sillä sidotaan kasvit tukiin, ripustetaan lintulaudat, yhdistetään haljenneet astiat, kiinnitetään kahvipannun sangat... Eipä juuri mitään ole mihin sitä ei ainakin kokeiltaisi.
ReplyDeleteVillalanka tässä yhteydessä on siis rullalla myytävää löyhäkierteistä puuvillanyöriä, semmoista valkoista ja pehmeää.