Torstaina se taas oli, vuotuinen Runebergin päivä. Taiteilijan haudassakääntymisenkin uhalla päätimme siirtää juhlimisen viikonloppuun, lapsiperheen kiireet ja läksyt antoivat siihen mielestäni riittävät perustelut.
Tänään leivoimme tortut, lämmitimme kaakaot, kaivoimme taitelijan potretin esille kaapista, esikoiselle paljastui myös muiden suomalaisten kun vain porvoolaisten viettävän Runebergin päivää, Monsieur lausui yhden runon, esikoinen muisteli myös Maammea ja runoilija vartioi kahvittelua tyynenä kehyksistään.
Tortuista tuli aivan oikean makuisia, ulkonäöltäänkin lähes tunnistettavia - tämän fredrikamaisempia vuokia ei tästä kylästä löytynyt. Hieman huvittaa tämä patriotismi, kuinka nämä suomalaiset leivonaiset ovatkaan hyviä, nami nami. (vrt. edellinen postaus)
Kiva kun pidätte perinteistä huolta.
ReplyDeleteSuomalaisista liputuspäivistä tämä Runeberg on meille läheisin, monestakin syystä. Ihan tietoisesti yritämme pitää monista perinteistä kiinni, sillä täällä kaukana asuessa eivät lapset opi synnyinmaansa kulttuuria mistään muualta kuin kotoa! Seuraavaksi onkin vuorossa laskiainen, jihuu.
ReplyDeleteHyvä periaate teillä!
ReplyDeleteOlen VAIN kerran elämässäni syönyt runebergin tortun. Viikolla leivoimme myös kotitalouden tunnilla niitä, mutta kun mulla se tyhmä viljaton viikko päällä.
Voi!Itsetehtyjä!En ole ikinä kokeillut...pitäis varmaan.
ReplyDeleteLiivia, Porvoossa Stellan leipomokahvilasta saa Runebergin torttuja ympäri vuoden, joten jos sulla viljat eivät kokonaan joudu pannaan, niin kesällä sieltä sitten torttu lautaselle!
ReplyDeleteAurinko ja kuu, kokeile ihmeessä, eivät ole vaikeita tehdä. Helppouden todistaa nämä kuvat, sillä minä en näiden lisäksi osaa leipoa kuin tiikerikakun!
Näyttää kyllä hyviltä, torttunne. Ehkä kannattaakin nyt mieluummin tehdä kotona kun makean nälkä iskee, kun on nähnyt noita teidän kiinaleivonnaiskokeiluja..
ReplyDeleteMeillä meni Runebergit huomaamatta ohi, mutta leivottu on kyllä kaikkea muuta.
miehen runonlausunta kuulosti ihqulta. suomi-koulussa olen joka vuosi laittanut runen kuvan seinaan ja jopa laminoinut tortunkin kuvan. taytyy uskoa, etta jonnekin pitkakestoiseen muistiin se menee.
ReplyDeleteeihan eskareille kovin syntyja syvia voi kertoa mutta kylla minakin lauloin maamelaulua lapsille. joku oli kuullut aikaisemmmin, joku ei.:-)