Miten sitä onkin niin jumissa tämä ihminen. Muutaman päivän on tuntunut kuin lukot eivät haluaisi aueta. Ovat sekä ruosteessa että muuten vain vastahankaan. Jumpassa olen käynyt ja nukkua yrittänyt, mutta kunnon raikastava flow on kadoksissa kokonaan.
Olen yrittänyt lääkitä itseäni superterveelliseksi väitetyllä teellä, mutta lieneekö kauppamiesten huiputusta vain, kun lisäenergiaa siitä ei ainakaan tuntunut saavan.
Sitten on tämä naamakirja, jonne kaikki kovasi touhottaa juttujaan. Ei, sellaisen opettelu tuntuu juuri nyt liian vaativalta. Minun viestintämetodini suuremmalle yleisölle olkoon blogi. Olet siis oikeassa paikassa.
Tässä saamattomuuden tilassa mieleeni palautuu jatkuvasti sushiravintolan rauhallisen tehokas tunnelma. Tyttöjen suosikkipaikka, jossa olemme kahdesti onnistuneet ruokailemaan "baarissa". Aito japanilainen kokki pyöräyttää annokset tapittavien silmäparien alla ja kaikki on yksinkertaisesti tosi herkullista ja kaunista. Sekä inspiroivaa.
Eli olisiko katto sittenkin saavutettavissa? Tuota ihanaa turkoosia, josta luulen pystyväni ammentaa voimia, reippautta ja valattomuutta, löytyi näinkin monesta kuvasta. Milloin viimeksi olinkaan vallaton? Herra tietää, minä en enää muista. Nyt sen päätin, huomenna olen vallaton!
Hienoa! Miksi sitä ihminen jumiutuu tähän aikuisuuden taakkaan ja unohtaa vallattomuuden. Odotan mielenkiinnolla mitä teet huomenna :o)
ReplyDeleteturkoosista tuli mieleen. kun tulimme tanne ensimmaista kertaa oli jotenkin takkuista ja mies osti minua piristaakseen intialaisen kaapin ja peilin, jotka ovat turkooseja. kauniita vanhoja tavaroita.
ReplyDeletejos alkaisit tanssimaan bollywoodia?
Hauskaa, jo kolmas blogi tänään missä puhutaan turkoosista väristä :) Omani yksi niistä :)
ReplyDeleteOijoi kun hienon väristä turkoosia! Ihan mieli piristyy. Ja oijoi kun nyt alkoi tehdä mieli sushia... :)
ReplyDeleteTurkoosi on lempivärini eikä suotta. Onhan esimerkiksi turkoosi kivi "Totuuden, suojelun ja rohkeuden kivi ja symboloi erityisesti rehellisyyttä omalle itselle."
ReplyDeleteRohkeutta lukkojen avaamiseen!
Hyvin, hyvin hienoja sävyjä näissä.
ReplyDeleteLuulisi virtojen lähtevän kulkemaan.
Facebook on minusta täysin tyhmä. Olin kirjautuneena kai muutaman kuukauden eikä ollut mitään hinkua tehdä mitään ja kaikki tuntemattomat kutsuivat ystäväksi ja mitä vielä.
Ihan pimeetä.
Turkoosi on ihana väri!
ReplyDeleteMinäkin olen joinakin päivinä ihan päättänyt, että tänään olen vallaton ja hulvaton. Sitten tulee miettineeksi, että minkä takia sekin pitää joutua erikseen päättämään?
Naamakirjasta ollaan yhdellä foorumilla just keskusteltu, minä hankaan vastaan, vaikka "kaikki muut" ovat jo siellä.
Just tuo tavallaan kilpailuasetelma että kellä on eniten kavereita ja kellä ei, ja sitten kytätään kuka on kenenki kaveri - no thänks! Ja muutenkin ei vaan nappaa.