Asiointi lähikylässä sai hyvälle mielelle. Joku leikkimielinen oli kasannut lumesta lumiukon jolla oli kierrätyshengessä hedelmäverkkokaulaliina ja limupullonkorkkisilmät. Suuna siivu appelsiinia ja nenänä perinteinen porkkana. Tällaista herraa ei vakavalla naamalla voinut ohittaa.
Kierrätysteema jatkui seuraavassa kadunkulmassa, jonne jonkin aikaa sitten avattu ravintolabaari oli pystyttänyt mainoskyltin, ilmeisesti, näin asetelman tulkitsin. Mielestäni kekseliästä joka tapauksessa.
Omaa kekseliäisyyttäni vallattomuuspäivän suhteen en pääse kehumaan. Mutta sen verran repäisin, että puin päälleni juuri ne värit mitä huvitti eli aniliinia, oranssia, harmaata sekä ripaus keltaista. Eivätkä ihmiset tuijottaneet minua tavallista enempää, sekoileva kummajainen täällä kuitenkin on. Vuorokautta on kuitenkin nelisen tuntia jäjellä, joten ehtiihän sitä vielä hullutella.
Hilpeää viikonloppua kaikille!
Aavistuksen reissussa tuhraantunut se lumiukko. Muuten viehättävän näköinen herra kyllä.
ReplyDeleteViolet, äläs nyt, ihan hieno ja vielä uutuuttaan kimalteleva tyyppi, enintään 1,5 vuorokauden ikäinen näes. Tai jos haluaa olla vakava, voi valkoisen sävyistä lukea juttua kaupungin ilmanlaadusta ja yleisestä puhtaudesta...
ReplyDeleteHerra viehatys todella. Kylttikin kierratysta kerrassaan.
ReplyDeleteai herranjumala. olin unohtanut likaisen lumen! sen sellaisen kinoslumen.
ReplyDeleteHieno oli lumiukko. Kuinka usein mahtavat päästä sellaista rakentamaan?
ReplyDeleteKatsoiko kukaan perääsi sillä silmällä? Väriyhdistely ainakin viittaisi siihen :o)
Kävin tänään kivimuseossa, ja noita koruja nähdessäni ajattelin juuri sinua. Ja sitten ne tömähtää ruutuun...
ReplyDeleteMä olen tänään harmaan elegantti, kun eilinen meni ihan pelleilyksi:)
Pikkujutu, itse asiassa nyt ruoesinin katsomaan onko se herra ollenkaan, vai onko sittenkin nalle!
ReplyDeleteAurink, unohda uudestaan vaan niin olet astetta onnellisempi.
Jatink, muutaman kerran talvessa ripsaisee lunta. Ja mua ei yleensä missään katsota millään silmällä, paitsi täällä töllätään ihan muuten vaan kun ei ole paikallisen näkinen! Eilenkin tarjoilija tölläsi alle metrin päässä syömistämme. Ja ystävän käydessä vessassa ei siivooja ollut saanut silmiään irti hänestä ollenkaan. Onneksi oli ovet, yleisissä vessoissa ei niitä ole ja silloin tuijotus tuntuu hieman piinalliselta, etenkin kun on "reikälattiassa" malliset joiden päälle kyykistytään.
Liivia, olen hamstrannut noita kaiken värisiä kivirannekoruja kirpparilta, on niin hauskaa löytyy joka asuun sopivat värit. Ja kun ovat jo valmiiksi hieman naarmuisia niin eivät kilju: "Hei, mut on juuri ostettu ylihintaan helmimarkkinoilta!".
Aivan mahtava väriyhdistelmä! Tykkään!
ReplyDelete