Tuesday, June 5, 2007

Aidot tunteet

Vielä tänäänkin on tuo eilinen äitienpäivä mietityttänyt. Mikä aidosti ilahduttaa? Lasten hoidossa/koulussa ilman alkeellistakaan pedakogista ideaa ja ohjausta pusatut pakkopullalahjat? No, saivathan lapset kokea antamisen riemun.


Sain spontaanit lisälahjat. Pöydälle unohtuneet pastelliliidut houkuttelivat tytöt maalaamaan kuvat värituubeista ja kuvantekovälineistä - niistä kun äiti tykkää. Keskittyneesti he uppoutuivat kuvantekoon ja sehän näkyy tuloksissa. Nämä ilahduttavat oikeasti, pidempään kuin vain sen antamishetken!


Vietimme iltapäivän piknikillä ja Bagatellen ruusutarhassa päitämme pyöritellen. 1300 ruusulajiketta saa pelargoniaruukkupuutarhurin pään totaalisen sekaisin. Suuria kirkuvan oransseja, ujoja haalean keltaisia, kerrottuja joulunpunaisia, kaikkia mahdollisia värejä ja muotoja sekä kokoja, sulassa sovussa, ilmaan minkäänmoista istutuslogiikkaa. Aivan mahtavaa väriterapiaa kaikille lompsottajille. Bagatellen puutarhassa saamani lisäenergian avulla jaksan taas tämänkin viikon!

3 comments:

  1. Pakkopullalahjat on vähän sama kun antaa lapselle tyhjän korttipohjan ja pyytää tekemään jollekulle kortin. Voi olla varma, että tulee heikoin tuotos kuin ikinä. Mutta samalla viereiseen suttupaperiin syntyy uskomattomia kuvia. Ei kukkokaan käskien...

    ReplyDelete
  2. Liivia sen sanoi. Spontaanit taideteokset on hienoimpia. Itsekin saan parasta tulosta aikaan ilman käskyä tehdä jotain.

    Saatan vain kuvitella, kuinka ihanaa tuolla ruusutarhalla on ollut.

    ReplyDelete
  3. Heippati!
    Tulin tahan nopsasti kiittamaan viestistasi, jonka jatit toissa paivana blogilleni ;o)
    Kiitos tsemppauksista !
    Blogisi on mukavaa luettavaa ja kuvasikin kauniita ;o)
    Hauskaa keskiviikko paivaa sinne Vilijonkkiesi kera.

    ReplyDelete