Tyylianalyysi

Tämän kesän kiihkeimmät tunteet herättävä ajanvietteeni, myytävien mummonmökkien bongaus, onkin aika veikeää puuhaa. Ensinnäkin siihen saa uppoamaan uskomattomasti aikaa, ajokilometrejä kertyy melkoisesti (eli ei kovinkaan ekologista), vaatimustasoni kohoaa jatkuvasti (nykyinen vaatimukseni on, ettei mitään ole saatu tehdä sitten 1950-luvun, vielä viimeviikolla kelpasivat 1960-luvulla korjatut) ja sitten olennaisena osana on sisustusopettelu. Kuinka sisustetaan oikeaoppisesti aito mummonmökki?

Olen päätynyt kahteen peruspilariin:
1) Mitään ei sijoiteta täysin symmetrisesti. Matkaviirit ripustetaan, maljakot asetellaan, matot levitetään hieman keskikohdasta sivuun, lähes kultaisen leikkauksen kohdalle.

2) Matot ja päytäliinat asetellaan lomittain, hieman epäloogisesti päällekäin, värien tulee riidellä hillitysti keskenään, kuin huomiosta kevyesti kinastellen.

Täydellisen mummonmökkisisustuksen toimitusaika lähenee viittäkymmentä vuotta. Ellen opi tällä omatoimisisustuskurssillani pikavauhdilla, lisään mökkeröisen vaatimuslistaan myös valmiin sisustuksen... Elättelen kuitenkin vielä toivetta, että osoittaudun luonnonlahjakkuudeksi.