Sunnuntai-iltapäivällä kello kolme kaksi nuorinta ja minä pidämme käsityötuokion. He harsivat suurella hartaudella Barbeille tyynyjä, minä seurana tutkailen perintöpitsejä ja päätän käyttää niitä päivän ompelukseen.
Piakkoin Monsieur Vilijonkka ilmaantuu paikalle ja laittaa ompelupiiriläisille iTunesista taustamusiikkia kohdasta L. Ihana La Bohem lähtee soimaan ja ompelupiiri hajaantuu välittömästi. Kappaleet vaihtuvat, Cecilia Bartoli vaihtuu M.A.Nummiseen ja ties kehen taiteilijaan. Ainoastaan minä maltan jatkaa käsitöitä. Ne muut tanssivat.
Valmista tuli vaikka soittolista junnasi edelleen L:ä. Kiinan kotimme ensimmäinen päiväpeite, kuopukselle.
Tuollaisessa pedissä tulisi uni tällaiselle isommallekin rimpsessalle :)
ReplyDeleteAnnaP.
aiti kertoi mulle taalla kaydessaan etta seuraavan kerran kun tulen suomeen saan perintopitseja. mummuni oli himokasitoidentekija ja kaikkea loytyy. mulla on taalla yksi parisangyn virkattu sangynpeitto. tuntuu aivan kasittamattomalta, etta joku jaksaa tehda sellaisia kauniilla kasialalla.
ReplyDeleteOi, mikä prinsessasänky! Olen kateellinen teidän ompelupiiristä. En osaa itse ommella yhtään, voi kun pääsisin mukaan opettelemaan. :)
ReplyDeleteTerveisiä sinne!
Hieno peitto tulikin!
ReplyDeleteMeillä on tyttäret vähän samanlaisia, kun kuulevat musiikkia, pitää heti päästä hypähtelemään ja pyörähtelemään..