Saturday, April 25, 2009

Datongiin mennen ja tullen


Kolmen vuorokauden irtiotto, minä, kamera ja ystävä. Luvassa oli sadetta, junamatkailua, 1600 vuotisia kiviveistoksia ja puurakennelmia, uusia maisemia. Juuri nyt, puoli vuorokautta kotiutumisesta mielessä päälimmäisenä junailu.





Valtava määrä henkilökuntaa turvasi matkamme viihtyvyyttä "hard sleeper" luokassa. Konduktööri, yleisjärjesteliälakaisija, tarjoilija, myyjä...



Niin, ei Kiinassa paikkaa löydy, jossa ei jotain myytäisi. Mennessä henkilökunta myi normaalin ruoan, hedelmien, naposteltavien ja juomien lisäksi (kaikkia eri kärryistä) yllättävämpiäkin tuotteita, kuten avaimenperiä, onnenamuletteja, rannekoruja ja 3D-kuvia.

Mutta tullessa yöjunalla takaisin kotiin oli meininki toinen.





Kiivas alkujärjestely päättyi muutamassa kymmenessä minuutissa täydelliseen vaunun pimennykseen. Kolmessa kerroksessa, me katonrajassa, kaikki alkoivat kiltisti kuorsata, kukin tyylillään. Kuin yhtä suurta perhettä koko vaunullinen kansaa. Yön sysimustien tuntien aikana katosi alkumatkan uusi tuttavuus espanjalainen Jorgi jonnekin. Ei tainnut kestää, jotain?

Pekingin ihmeellinen siisteys ja roosa aamunsarastus toivottivat meidät tervetulleiksi kotiin klo 05.10.

6 comments:

  1. Ihania kuvia! Kivaa päästä mukaan matkaanne tälleen pikkuhiljaa toivottavasti useamman postauksen kera :)

    ReplyDelete
  2. voi Jorgi!
    Mitähän tosiaankin tapahtui...?
    Hienosti imaisi tarinasi mukaansa...

    ReplyDelete
  3. Ihanasti kerrottu!
    Varmasti kokemus.

    Muistan kun me mentiin jollain kansan prutubussilla Thaimaassa parinsadan kilometrin matka. Yhtäkkiä bussi pysähtyi johonkin keskelle ei mitään. Bussiin hyppäsi liuta myyjiä, kaikilla roikkokori täynnä naposteltavien lisäksi juuri kaikkea avaimenperätyyppistä kamaa. Tämä tapahtui matkalla noin kuudesti. Muuten kukaan ei poistunut tai tullut kyytiin.
    Aasialainen tapa siis.

    ReplyDelete
  4. Kiitos jälleen kivasta tavasta kertoa asioista :-D

    ReplyDelete
  5. Mizyena, kiitos! Enköhän minä matkasta muutaman jutun värkkää, sen verran erikoiset päivät. Kauhea lajittelu vaan noissa tuhannessa valokuvassa...

    Aurinko ja kuu, taisi kaivosinsinööri livahtaa ravintolavaunuun valoon lukemaan matkaopastaan, näin keksin.

    Liivia, no eipä tullut teillekään aika pitkäksi. Ja hyvä jalkojenlepuutus kuskille. Saikohan provikkaa?

    Hoya, kiitos itsellesi vierailusta ja kommentista!

    ReplyDelete
  6. Nuo kuvasi todistavat sitä, mitä aiemmin mietin. Nimittäin: Kiinassa junat ovat todella siistejä! paljon siistempiä kuin täällä paikallisjunat.

    Olin Kiinassa puolitoista vuotta sitten matkalla. Matkustimme kaupungista toiseen junilla ja hämmästelin kaiken siisteyttä: vessojen, penkkien yms.

    ReplyDelete