Pekingin ankka kastikkeineen ja iloiset vieraat ovat vaihtuneet hiljaiseen taloon ja nuutuneeseen porukkaan. Miehen kanssa treffailemme pöntönhalauspuuhissa ja keskimmäinenkin on pitänyt seuraa. Mutta kultainen ranskalais-meksikolainen naapurimme, jossain välissä Suomessakin asunut, ilahdutti miedolla kanasoppa- ja karjalanpiirakkatoimituksella! Jo pelkästä tällaisesta kultaisesta eleestä tuntui parantumisprosessi lähtevän käyntiin.
Kansainvälistymisen ystävänä olen huolehtinut taudin toimituksesta myös Suomeen. Halukkaat sinne vain Katajanokan kaduille pyörimään, sieltä se löytyy!
Voihan nenä. Huomenna menen sinnepäin vierailemaan. Tarttee kiertää kadun toiselle puolelle!
ReplyDeleteParantukaa pian!
Voihan yäk! Kutsun sinut kuitenkin virtuaalisesti vanhan Villin pihan avajaisiin huomenna bloggerkotiin, johon palaan kokeilun jälkeen. Villissä pihassa on arvonta, tervetuloa!
ReplyDeleteTerveisiä sille kultaiselle ranskalaismeksikolaiselle rouvalle, joka minuakin muisti ihanilla joulutortuilla pari vuotta sitten :-) B kirjoittikin että olitte treffanneet. T.mari p.s. paluu suomeen ei ole ollut kivaa....
ReplyDeleteHei! En ole lukenut blogiasi ikuisuuksiin, silla luulin sinun lopettaneen kirjoittamisen. Blogi ei enaa paivity google readeriin kuten se aikaisemmin teki. Onkohan tullut uudistuksia bloggeriin? Onneksi ystavani kanssa tuli blogisi puheeksi ja han kertoi sinun paivittavan edelleen :)
ReplyDeleteSara, kiva kun löysit tiesi tänne jälleen! Hmm, mikähän on, jollei päivity. Täytyy yrittää tutkia asiaa, vaikken kyllä yhtään tiedä mitä pitäisi tehdä... Kiitos ilmoituksesta!
ReplyDeleteVilijonkka, laitoin blogisi uudelleen listalle, niin nyt taas taitaa paivittya :)
ReplyDelete