Olen lapsellisen innoissani, juuri Vilijonkkamaisesti tohkeissani. Olin nimittäin asioilla seudulla jolla olen pyörinyt paljon, kuvaamassa purkutyömaata, asioimassa vihannes- ja hedelmätoreilla, metsästänyt kodintarvikeliikkeistä erilaisia kärpäslätkiä ja siivoustarvikkeita. Mutta koskaan en ollut piipahtanut sinne taakse. Sinne, josta nyt löytyi juuri se mitä olen Pekingissä kaivannut. Kirpputori! Paikka josta tavalliset kierrätyshenkiset ihmiset löytävät sänkyjä, kirjoituspöytiä, tuoleja, lipastoja…
Tuntuu kuin olisin löytänyt sen kuvitelmieni Kiinan. Seinustoilla nojaili 50-luvun vanerilipastoja, joissa vetimet olivat vaaleaa luujäljitelmää. Vaatekaappeja, joiden peiliovissa oli vanhaa jo herkullisesti pilkullista peiliä ja sisäkulmissa pienet viuhkamaiset koristeleikkaukset. Kirjakaappien rikkoutuneet lasit oli korvattu muovipussimuovilla, joissa unenomainen sininen maisema muistuttaa maantieteen monipuolisuudesta.
Sain idean sisustaa kiinalaisen huoneen. Sellaisen jossa pelataan mahjongia, leikitään toimistoa läiskimällä papereita punaisella leimasimella, kaadetaan juomalasiin kuumaa vettä lattialla säilytettävästä valtavasta termoskannusta, harjoitellaan kiinalaisia karakteereja ruutuvihkoihin, huudatetaan radiota niin että ääni särkyy, nukutaan tuolilla kuorsaten…
Koko onnen tunteen pilaa kamala tosiseikka, minulta nimittäin puuttuu SE huone! Mistä minulle oma leikkinurkkaus, jonne tämän installaation sijoittaisin? Tjaa, jospa perhe muuttaisi hetkeksi pois tieltä emännän toteuttaessa taiteellisia unelmiaan. Itse asiassa puhuin jo erään ruotsalaisen filmaajan kanssa josko hän voisi kuvata huoneessa olevaan tv-ruutuun autenttista tunnelmaa. Ja hän innostui! Saapa nähdä syntyykö tästä jotain. Suunnittelu on ainakin hauskaa ja se on pääasia.
Thursday, September 24, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
vau!ja hih!
ReplyDeleteSiis lähditkö tuolta kirppikseltä ilman, että ostit mitään???
Aurinko ja kuu,kyllä siinä todellakin niin kävi, mitään en ostanut vaikka hinnat kaapistojen hinnat olivat kohdallaan (4-16 euroa). Mutta aion vielä palata...
ReplyDeleteolen joskus ystavan kanssa suomessa haaveillut tasta. kun olisi huone jokaiselle himolle. olisi se retrohuone, se minimalistihuone. tai vaikka koti jokaiseen tarpeeseen. ehka siksi suomalaisilla on kesamokki? mina en tosin olen koskaan ymmartanyt tata nykyista kesamokin stailausta tai sisustusta. minusta sinne voi vieda kaikki vanhat, hylatyt. mutta taidan olla yksin mielipiteeni kanssa.
ReplyDeletemeilla on taalla pelastusarmeija mutta siella ei ole oikein sellaista oikeaa vanhaa.
Hienoa, etta loysit paikan. Valaa uskoa etta josko sita taaltakin ( nyt olen varmaan todella optimistinen...)
ReplyDeleteKuulostaa mielenkiintoiselta tuo projektisi,toivotaan etta jotain seuraa meillekin naytettavaksi.
Onnea kiinahuoneen raivaamiseen! Itse olen haaveillut trendihuoneesta - sellaisesta jonne voisi hyvällä omallatunnolla laittaa laminaattilattiaa, vinyylitapetteja, maalata lateksimaaleilla. Kun niitähän ei meidän taloon muualle laiteta...
ReplyDeleteOnnea kiinahuoneen raivaamiseen! Itse olen haaveillut trendihuoneesta - sellaisesta jonne voisi hyvällä omallatunnolla laittaa laminaattilattiaa, vinyylitapetteja, maalata lateksimaaleilla. Kun niitähän ei meidän taloon muualle laiteta...
ReplyDeleteOma leikkinurkkaus kaikille aideille! sen voisi sitten sisustaa aina siten milta tuntuu. Jos tuo filmi toteutuu niin olisipa kiva nahda se.
ReplyDeleteVoe mahoton, mikäs kirppis! Voisko siellä yöpyä, että ehtis tutkia kaikki aarteet? Kyllä sinä oman aarrehuoneesi vielä saat, usko vaan!
ReplyDeleteAurinko, minulla on mökillä paljon vanhaa, mutta ainoastaan sellaista mistä todella pidän. Oikeastaan on käynyt niin, toki eri maista johtuen, että mökillä on tätä Kiinan kotia ihanampi sisustus. Täällä on siedettävää, mutta siellä on ne kaikki todelliset rakkaat aarteet.
ReplyDeletePikkujutut, takakujille etsimään vaan, jos voit ja uskallat.
Teppo, mites olisi trendiautotalli pihalle leikkimökin seuraksi, tai trendisauna? Pukuhuoneessa tekstiilitkin teeman mukaiset.
Paevi, leikkinurkkaus vaatimuslistalle seuraavaa asuntoa etsiessä. Hienosti sitä voisi toki kutsua äidin työhuoneeksi.
Lissu, totta kai siellä voi yöpyä. Ajattelin joko puista laveria tai sitten tuollaista kuvassa pilkottavaa vihreää hetekaa. Mielikuvissani sängyllä on kirjava ruusutäkki.
Tuo jos mikä on löytöjen aarrekätkö paikka, hitsit mitkä hinnatkin.. Loistava idea tuo oma huone, siinähän voisi vapaasti muuttaa tunnelmaa mielen mukaan, kuvailusi alkoi jo elää silmien edessä, kaikki äänet yhtäaikaa. Voin jo kuvitella.
ReplyDeleteHienoja kalusteita.
ReplyDeleteVoi hittolainen mikä apaja! Just tommoista hain kun olin Pekingissä muttei kukaan osannut ohjata oikeaan paikkaan..
ReplyDeleteEt ostais mulle jemmaan yhtä kaappia?
Kiinalaishuoneesi oli mainiosti kuvailtu, nauroin liekana täällä.
Parolan asema, minäkin osaan kuvitella sen huoneen valmiina jo nyt - jopa niin hyvin että pelkään etten sitä tpteutakaan, se on jo valmis kuvitelmissani. Tämä sama on pätenyt meidän taloremontteihinkin Suomessa...
ReplyDeleteMatroskin, niin, niissä oli sellaista elämänmakua.
Merja, apajat sana on loistava kuvaus. Mä voi vaikka laittaa sulle lentopostilla yhden kaapin, niin olivat kevyttä vaneria. Onneksi ei itkettänyt tai tullut painajaisiin, kun olet itsekin sen tunnelman taatusti kokenut. Huomasitko, en kuvaillut hajua mitenkään. Mutta olen varma huonekalujen tuovan sellaisen sopivan ummehtuneen tuoksahduksen mukanaan.
Ai miten hauska ja innostunut kirjoitus!
ReplyDeleteLoistoideakin tuo kertomasi!