Keskimmäinen rakastaa piirtämistä, mutta isosiskonsa innoittamana on jo jonkin aikaa virkannut ja muutamia kertoja ompelukoneellakin hurautellut.
Uusin valtaus on ristipistotyö. Vallan uppoutui työhönsä, pienen tauon pidettyään riensi ärtyneenä luokseni: "Kuka on mennyt tekemään ristipistoani?!" Ei reppana ollut huomannut kuinka pitkälle olikaan jo lankaa sujautellut.
Ja työn jatkuessa pujahtivat isovarpaat halaukseen, aivan kuten minullakin aina silloin tällöin kesäpäivinä. Äitinsä tytär.
Thursday, March 20, 2008
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
This comment has been removed by a blog administrator.
ReplyDeleteTuo asentojen periytyminen on kumma ja hassu juttu! Meillä tytär kävelee kuin isänsä, mutta jännittäessä silmien ympärys punertaa kuin äidillään.
ReplyDeleteIhana puuhaporukka teillä, oikein ompeluseurat!
Somaa, ihanaa kun lapset innostuvat jostain niin täydellä sydämmellään.
ReplyDeleteToivottavasti minunkin tyttöni joskus. Ompeluseura ei olisi nimittäin pahitteeksi, minusta on mukavaa puuhailla seurassa, ihan vaikka hiljaakin.
Ihanaa! Tuo lämmittää mummin sydäntä. Tiesittekö, että Innan pikkuserkku Pauliina on oikea ristipistofriikki. Hän kuuluu johonkin kansainväliseen ristipistoyhdistykseenkin.
ReplyDelete