Tuesday, February 12, 2008
Taltiointia / Saving memories
Yhden päivän verran luulin meidän saavan muuttaa mukanamme ainoastaan viisi kuutiota tavaraa. Se luulo sai minut paniikkiin. Ajatuskulkuni ei varsinaisesti ollut järkevää tai loogista, mutta eteeni tupsahteli ihmeellisiä kauhukuvia kuinka tytöt unohtavat kokonaan kuluneet neljä vuotta. Jotenkin muistot muka olisivat vain tavaroihin sidottuja.
Juuri edellisenä päivänä olimme käyneet kaikkien neljän tytön vaatekaapit läpi ja karsineet pienet ja hyljeksityt yksilöt pois. Eteisessä tönöttivät kaksi suurta muovikassillista tekstiilejä odottamassa hyväntekeväisyysvaatekeräystä. Ja silloin välähti: Muistojen peitto! Paljon materiaalia - monia täkkejä! Niihin voisi kietoutua, köllötellessä nyprätä ja muistella.
Eikä aikaakaan kun sakset jo raksuttivat paloiksi kauluspaidat, potkuhousut, mekot ja puserot, myös muutaman kaulahuivin ja kirpparityynyliinan. Jännetupentulehduksen jo varoitellessa himoissani leikkelin. Luova työ käynnistyy pakon edessä, niin se on.
Värit jakautuivat neljään kasaan; punavalkoinen, vaaleanpunaoranssi, sininen ja vaaleanvihreä. Ompelukone esille ja hurauttelemaan, tästä syntyy elämäni toinen tilkkutäkki. Kaikista pelottavinta on se, että punavalkoinen kasa houkutteli eniten. Kun yhdestä säikähdyksestä selvisin (saamme mukaan nimittän koko kotimme) seurasi toinen. Onkohan minulla alkamassa punainen kausi?! Kauhistus sentää, siinä riittää toveksi sulattelemista.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Ihanaan hommaan rupesit! Minäkään en pysty heittämään pois minkäänlaista kangaspalaa...toisaalta tyttöjen vaatekaapit ovat olleet järjestämättä vuosikausia - sieltä saattaisi löytyä vaikka mitä yllätyksiä. Puuttuu tämä pakon aiheuttama motivaatio. Minullakin oli pitkään punainen unohduksissa, mutta sehän on niin mukava väri pieninä annoksina.
ReplyDeleteHauska idea! Muistojen tiivistelmä. Tosin aika työlään prosessin se vaatii... riippuen tietysti pinta-alasta ja tilkkujen koosta.
ReplyDeleteMitäs vikaa vahvassa punaisessa on?
Sari, malta vielä muutama vuosi lisää vaatekaappien siivouksen kanssa ja voit perustaa kaupan nurkkaan pienen museonkin.
ReplyDeletePipuu, ei siitä punaisesta mitään vikaa puutu! Punainen: hyökkäävä, vaativa, kuuma, armoton, huomionkipeä. Se vähättelee minua, ilkeilee, luulen sillä olevan jotain minua vastaan. Pilasi sen yhden kässällä kudotun villashaalinikin olemassaolollaan, muistatkos? Sä teit sellaisen ihanan vihreän vohveliviltin.
Tulipas siitä hieno..idea on myös loistava! Muistojen täkki:) Punainenhan on ihana väri. Tiedän kyllä, etteivät monet siitä pidä, mutta meillä siinä on viihdytty jo vuosia. Nyt sitä on vaan maustettu ruskealla ja vihreällä. Täkki on kyllä upea, kerrassaan!!!!
ReplyDeleteTerveisiä Punaiseltamereltä punaisille tilkuille! Ennen kudottiin räsymattoja, joissa oli koko eletty elämä. Kaunis tilkkupeitto! Minulla jäi se ensimmäinenkin kesken. Terveisiä kaikille! Äiti ja sen sisko.
ReplyDeleteVoi saanhan käyttää tätä ihanaa ideaasi?
ReplyDeleteKuulehan punaisenvihaajasisareni,olen kauhukseni pannut merkille ihan samaa! Oikeastaan en ole kyennyt myöntämään sitä edes itselleni, paitsi juuri tässä nyt. Etenkin just punavalko-yhdistelmä kiehtoo. On se kumma, onko se nyt muodissa tai jotain, kun se salakavalasti ui liiveihin..Ostin nimittäin eilen punaisia tulppaaneja, joihin päin en ole ennen edes vilkaissut, ja niin vaikea oli myöntää värivalintaa todeksi edes itselleni, joten väitin lapsellekin, että luulin niitä oransseiksi kaupan valossa.
Sulattelua joo.
www.coloria.net sivuilla kerrotaan punaisesta mm.
ReplyDelete"Punainen on fyysisen kunnon väri; urheilijoiden aura on usein punainen ja kun ihmisellä on punaisen kaipuu, hän todennäköisesti kaipaa lisäenergiaa.
Punaista aletaan inhota, kun on pakko tehdä jotakin, eikä voi valita ja kun auktoriteetit ärsyttävät."
Alan tajuta miksi en oikein "siedä" punaista....
Hö. Punainenhan on ihana. Intohimoinen ja tarmokas väri. Kirsikka, ruusu ja tomaatti. Rakastan punaista. Joskus puen taaperoisen yltä päältä punaiseen, vaikkei muka sovi pojille. Kyllä sinisten silmien seuraksi sopii!
ReplyDeleteTilkkutäkkiajatus on hieno. Laitatko yksivärisen taustakankaan?
Veikeä idea.
ReplyDeleteNyt selvisi sekin miksi punainen oli väri,jota käytin esikoisen synnyttyä. Selkeä lisäenergian tarve ( olin yksinhuoltja miehen ollessa maailmalla).Nyt myös tajuan miksi punaiset helmet hyppivät silmille muita värejä enemmän.
Mai, katsotaan nyt kauanko orastava punainen kausi kestää, vai tuleeko se todella ollenkaan. Kenties viiden vuoden kuluttua totean sen jatkuvan edelleen.
ReplyDeleteÄiti ja sen sisko, kuis te nyt netin ääressä??? Maisemia ja Niiliä teidän pitäisi katsella eikä tyttären hölmöjä höpinöitä.
Liivia, sulatellaan yhdessä nyt sitten. on tämä vaan järkyttävää.
Violet, mulla kävi mielessä colorian sivuilla piipahtaminen, mutten uskaltanut! Onneksi ei sentään ton kamalampaa faktaa.
Matroskin, jemmassa on muutama vanha lakana, jollen muuta keksi, muttei niillä kaikista neljästä täkistä selviä. Olen yrittänyt päästä jo monta päivää paikalliseen kangastaivaaseen, mutta aina on joku lapsista kotona kipeänä jne. Ajattelin nimittäin ehkä ostavani taustoiksi ja reunoillesellaisia superranskalaisia kukkaihmisfiguurikankaita. Niitä löytyy varmaan sata eri väriversiota. Täytyy vaan tsekata hinta ja vähän laskea, että paljonkos tarvitsen ja mitä se minunkin visa sanoo.
Pikkujutut, mitä luulet, auttoiko se punainen lisäenergian saannissa?
Colorian sivut ovat ihan huiput. Kiitos vinkistä jonka joskus annoit.
ReplyDeleteJa kyllä, energinen olin,tosin sitä en tiedä tuliko se energisyys vauvan myötä vai punaisen ;).Väri matkusti mukana muuten muutaman vuoden, nyt on vielä matkassa pieninä pisaroina.
En nyt halua mitenkään yksinkertaistaa tai stereotypioida... mutta eikö punainen väri ole yksi niistä mielikuvista mitä mieleen tulee Kiinasta? Ajattelin että josko valmistelisit tuolla punaiseen totuttelemisella tulevaa Kiina-kautta..
ReplyDeleteMerja, sehän mua vähän naurattaakin. Onko niin että kun kerran näkee livenä iiison punalipun, on se niin vaikuttava, että heti menee pää pyörälle. Sanasta Kiina mulla tulee ensimmäisenä mieleen räpsäsemäni alivalottunut kuva Taivaallisen rauhan aukiolta, jossa suuren suuri lippu liehuu ja sotilas tönöttää alla. Oli sellainen pysähtynyt tunnelma, aika ei edennyt laisinkaan ja sotilaskin vaikutti niin tyyneltä.
ReplyDeleteVoi miten kaunis täkki siitä tulee!
ReplyDeleteMuistojen tilkkupeitto. kätevää ja kaunista. RAKASTAN punaista, intohimoista, villiä, energistä ja lämmintä väriä!Ystävänpäivärutistus!
ReplyDelete