Retkelläni jäin ihmettelemään, että tiesivätköhän Pariisin kiinalaiset tänne muuttaessaan päätyvänsä monessakin tapauksessa näinkin hurjiin taloihin asumaan. Eivät poikkea paljoakaan Pekingissä näkemiini... Asuintaloissa väri pelkkää betonia, koulu räikeän muovinen, keskimääräinen huonekorkeus kadulta arvioituna reilusti alle kaksi metriä. Toimivatkohan hissit? Hieman surullinen olo tuli, myönnettäköön.
Onpa aika hurjan näköisiä taloja ja isoja. Asuuko niissä vain kiinalaisia?
ReplyDeleteMarita, enpä tiedä minkä maalaisia näissä asuvat ovat, mutta näiden katujen kaikki putiikit ovat kiinalaisten pitämiä ja kaduilla kulkevista 90%:lla oli aasialaiset piirteet ja loput 10% näyttivät muuten vain jonkin etnisen vähemmistön edustajilta. Muutama koululuokka tuli vastaan ja ainoastaan opettajat näyttivät "ranskalaisita".
ReplyDeleteJoo masentavia ovat nuo.
ReplyDeleteNäin kerran yhden ranskalaisen leffan, jossa perheen poika muutti tuollaiseen, se oli sisältäkin kuin lokerikko.
Mutta ovat tarpeeksi karuja, että alkavat jo tavallaan kiehtoa. Ei kyllä asumismielessä.
Yövyimme siipan kanssa yhdessä noista torneista v. 2000 kesällä. Tornin nimi oli Helsinki; osa niistä on nimetty Olympialais-kaupunkien mukaan (pian joukkoon siis voisi sopia myös Beijing ;)). Muistaakseni asuimme n. 20:ssä kerroksessa. Ensin mentiin yhdellä hissillä kymppiin ja siitä jatkettiin toisella matkaa. Rappukäytävät sekä hissit oli vuorattu tummanruskealla kokolattiamatolla, siis seinät myös. Valoja oli vähän. Fiilis oli kuin jostain Itäblokista. Hurjaa ja samalla todella myös surullistakin. En ymmärrä, miksi asuintaloista on pitänyt rakentaa noin korkeita ja ankeita.
ReplyDeleteKun tila loppuu mutta ihmiset ei niin pitää rakentaa ylöspäin, valitettavasti.
ReplyDelete|Eihän tällaisia enää tehdä ja monet 30-40 vuotta vanhat talot räjäytetään Pariisinkin esikaupunkialueilta pois. En tiedä sitten mihin kaikki asukkaat pääsevät/joutuvat.
Tosi usein on uutisia varsinkin HLM-talojen hissitapaturmista. Muutenkin monet talot ja alueet ovat kuin pommin jäljiltä. Ihmisten kodin homeessa sisältä, rottia sisällä ja sen sellaista. Siis silloin, kun asiat ovat pahimmillaan, ei tämä mikään yleistys ole.
Kyllä arvostaa taas omaa pikkupihaa, pihakuusia ja mäntyä etupihalla, joka on muuten ainut taivaita kurkotteleva ilmestys lähikulmilla.
ReplyDeleteAnkeaa. Toisaalta kuitenkin mukava joskus nähdä blogeissa toisenlaistakin totuutta kuin sitä siloiteltua elämää.
ReplyDeleteArmenian reissulla Jerevanin esikaupunkialueella pysähdyimme erään kerrostaloalueen luona joka näytti vielä karmeammalta. Talojen rakennus oli jäänyt kesken joskus 70-luvulla mutta ihmiset asuivat niissä joka tapauksessa. Parikymmentä kerrosta korkeita, hissit eivät toimineet, ei juoksevaa vettä. Asukkaat kantoivat käyttövetensä ämpäreissä ylös portaita huoneistoihin.
Talot oli rakennettu kirjainten muotoon, ylhäältä päin katsottuna muodostivat sanan CCCP.
Merja, Armenia taitaa olla aika erikoinen paikka. Huomasin juuri, etten oikeastaan muistanut koko maan olemassaoloa! Seuraavaksi tietty kerrot ihmisten olleen kaikesta kurjuudesta huolimatta superystävällisiä ja vieraanvaraisia.
ReplyDelete