Piipahtaessamme loppuvuodesta Pekingissä ostin itselleni matkamuistoksi pienen kirjasen. Siinä on useamman sadan sivun verran merkkejä, monimutkaisuusjärjestyksessä, kukin merkki viidellä eri kirjasimella piirrettynä. En ymmärrä siitä mitään, paitsi hinnan 170 yuania (n.1,70 euroa).
Minusta kirja tuntui kädessä mukavalta, luotettavalta, eräänlaiselta raamatun, sanakirjan ja muistikirjasen yhdistelmältä. Enkä ole ainoa perheessämme joka kirjaseen ihastui. Kuopus nimittäin on kohtuullisen tehokkaasti sen ominut. Muuten hän ei erityisemmin kirjoista ole kiinnostunut, mutta tämä pieni pääsee hyvin usein leikkeihin mukaan. Kenties hän alitajuntaisesti valmistautuu tulevan kotimaansa kielen omaksumiseen.
Ja saapa nähdä millaisiin sääolosuhteisiin saamme tottua. Yritän valmistautua pakottamalla itseni katselemaan tällaisia kuvatuksia hillittynä, hermostumatta, valmiiksi kalisematta. Minulla oli sellainen hölmö ajatus meidän muuttavan seuraavaksi paikkaan, jossa palmut huojuvat, pillillä juodaan kookosmaitoa suoraan pähkinästä, sandaaleissa tallustettaisiin ympäri vuoden. Toisaalta, kenties yllä raportoiduissa olosuhteissa pysyy jalat vakaammin maanpinnalla ja paluu Eurooppaan joskus tulevaisuudessa on helpompi.
Kyllä sitä on ihmisella pieni pää:) Minä olen jotenkin luonut itselleni kuvan, että Kiinassa on ikuinen kesä. Siellä vaan pyöräillään puuvillaisessa housu-asussa ja istuskellaan puistossa vaaleanpunaisena kukista hehkuvan kirsikkapuun alla. Vaan eihän se taidakaan niin mennä. Maahan on niin valtava, että kyllä siellä taidetaan joutua lumessa tarpomaan niin kuin meillä Suomessakin (ainakin aikoinaan).
ReplyDeleteVoi että kun teillä on mielenkiintoiset ajat meneillään! Tutisen ihan myötäilosta.
ReplyDeleteMinä taas olen ollut siinä luulossa että Kiinassa on ankarat ilmat. Ehkä olen liiaksi katsellut kiinalaisia elokuvia, jossa perhe elelee aina risujenraahaamisella tai muulla vastaavalla uurastuksella. Tosin niillä kyllä oli ne varvastossut.
Mai, mulla on ollut taas se mielikuva, että pohjoisessa ja sisämaassa on ankarat talvet, mutta kun nyt uutisoidaan ja blogeissa päivitellään kuinka etelässäkin on kylmää ja lunta. Onkohan sääukko heittänyt Suomen lumet vahingossa sinne?
ReplyDeleteLiivia, en ole eläissäni nähnyt kiinalaista filmiä. Onko sulla suosikkia? Jostain syntynyt varsin väkivaltainen mielikuva, mutta eihän ne kaikki voi pelkkää kungfutsea olla.
Voih, en muista yhdenkään nimeä, mutta kaikissa oli se Kiinan "kaunein nainen", jonka nimeä en sitäkään muista. No eipä ollut musta apua yhtään. Sorry.
ReplyDeleteMulan on kiinalainen! Eikun se onkin Disneyn tekemä. Eikö ainakin se Piilotteleva lohikäärme ja jokin tiikeri ole kiinalainen?
ReplyDeleteHienoa että jossain on vielä punalippu kunniassa.
Eikun se olikin taiwanilainen, mutta perustuu kiinalaiseen kirjaan:
ReplyDeletehttp://fi.wikipedia.org/wiki/Hiipivä_tiikeri,_piilotettu_lohikäärme
Yhteenaikaan telkkarista tuli kiinalaisia filmejä. En muista nimiä, muistan todella kauniita ja herkkiä kuvia. Kesä niissäkin taisi useinmiten olla. Minusta niisä oli rauhallinen jopa joskus pysähtynyt tunnelma. Eivät kuvanneet tätä päivää vaikka olivatkin kuvattu nykyaikana.
ReplyDeleteJuu, se hiipivä tiikeri, piilotettu lohikäärme (crouching tiger, hidden dragon) on hongkongilaisen kiinalaissyntyisen Ang Leen elokuva. Vaikka siinä oli se yliluonnollisia hyppyominaisuuksia omaava tyttö, oli se kaunis elokuva. Tai ainakin erilainen. Ja sittenhän on se menestynyt epookkielokuva Viimeinen keisari (The last emperor), tosin se taisi olla Hollywood-tuotantoa, ohjaaja oli muistaakseni Bertolucci. Muistan nähneeni leffan elokuvateatterissa teininä, ja se kolahti kovasti!
ReplyDeleteValtavan suurella mielenkiinnolla seurailen elämäänne. Sitä kokee ihan pääsevänsä matkalaukkuun mukaan...
ReplyDeletePekingissä talvella saattaa olla lunta, ei kuitenkaan joka vuosi. Kun tuulee Gobin erämaasta on kylmää. Meidän Pekingissä asuessa yhtenä talvena oli 10 astetta miinusta ja siihen päälle kova tuuli. Luistelimme jäädytetyllä tenniskentällä. Autoilla ei ole talvirenkaita, joten meno on sen mukaista. Kerran yhdessä päivässä oli 1000 kolaria Pekingissä. Joskus kelit oli niin huonot ettemme uskaltaneet lähteä liikenteeseen ollenkaan. Kesä on kuumaa, lämpötila menee yli 40 asteen varjossa.
ReplyDeleteMatroskin ja Maria, kiitos leffavinkeista! Täytyypi yrittää sivistää itseä.
ReplyDeletePinja-gloria, hui, nyt rupesi huimaamaan....
Magi, tarina jatkuu, kiva kun olet mukana.
Näin joskus telkusta kiinnostavan kiinalaisen elokuvan, joka kertoi kommunismin alkuajoista Kiinassa nuoren idealistin kautta. Tyttöparka koki aika kovia... koskettava elokuva, jäi mieleen, koska järkytti jotenkin. Kuinka julmasti voitiin käyttää hyväksi toista ihmistä! Vaan enpä nimeä muista minäkään.
ReplyDeleteAika jännittävää kyllä olla "kärpäsenä matkalaukussa", kiva kun jaksat jakaa matkanne mutkia muillekin!
Niin ja HIENO KIRJA, tuostahan olisi aika paljon iloa opetuksessakin... Melkoisen maalauksellisia nuo kirjainmerkit! Taiteellisia maalauksia voi tehdä, vaikkei ymmärtäisi hölkäsen pöläystä siitä, mitä se tarkoittaa. Ties vaikka tulisi miten rumasti sanottua vahingossa...
ReplyDeleteHurjan mielenkiintoista seurata muuttoanne maasta toiseen. :)
ReplyDeleteNiin enkä väitä, etteikö elämässä joskus ollut tilanne, jolloin ikävöin Kiinaan enemmän kuin mihinkään muualle maailmassa. Ja Siperiaankin, uskotko? Vaan tämä kaikki johtui siitä, että mieheni oli noissa molemmissa pitkällä työmatkalla ja ikävä oli kaikkialle, missä hänkin oli.
ReplyDelete