Wednesday, November 14, 2007

Kotimatkadyykkausta

Olen pyrkinyt viimeaikoina ohjaamaan lapsia arvioimaan tavaroidensa todellista tarvetta, arvoa ja hyötyä. Jostain heille kertyy lippulappua, parittomia nukenkenkiä, muovisia irtokoristeita, ihan siis roskaa ja kaikkea säästetään suurina aarteina. Muutama päivä sitten autoin pienempien huoneen siivoamisessa ja samalla karsin rankalla kädellä suuren muovikassillisen tavaraa pois. Eikä kukaan ole huomannut mitään.

Myös omia tavaroitani olen käynyt läpi. Eilen päätyi kadulle, uutta omistajaansa odottamaan, turha ja nöyhtäävä matto, viime viikolla hieman rikkinäinen lamppu. Kuin koko koti raikastuisi tavaran vähentyessä.


Mutta minkäs sitä itselleen voi, voih ja oih. Kotimatkalla koulusta oli röykkiöittäin limaisia huonekaluja, pursuilevia vaatepusseja, ikivanhaa keittiösälää. Kiersimme varoen, kunnes huudahdin "Stop!" Silmiini oli osunut houkutteleva pahvilaatikko, oli pakko kurkista... kirjoja! Alueellamme asuu paljon venäläisiä emigrantteja ja röykkiön etninen alkuperä paljastui kirjoista. Vanhoja venäläisiä kirjoja, 1900-luvun alusta, kellastuneet sivut, kosteudessa hieman pehmenneet kannet, kuvista päätellen historiaa ja matkailua, kerrassaan symppiksiä.


Pakko ne oli kadulta pelastaa. Yksi kirjapino lisää kotimme laajaan "lattiakirjastoon", sopu sijaa antaa.
Tavaran määrän lienee oltava kodissamme vakio?

4 comments:

  1. Varmaan arvaat mitä mieltä olen..?
    Hieno löytö. Itse revin maanantaina yhden talon seinästä vanhaa tapettia. Kyseessä oli porttikonki, jota remontoitiin. Ovet olivat auki ja näin sisälle rappuun. sieltä oli jo lähes kokonaan revitty pois vanha tapetti, mutta reunoja oli jäljellä. Tein ns. viimeistelytyön ja olen varma että käytän niitä paloja jossakin työssäni.

    ReplyDelete
  2. Oih, näyttää upealta löydöltä! Kyllä mielenkiintoisia tavaroita saa kertyä nurkkiin minun mielestäni. Turhakkeista voi sitten luopua hyvillä mielin...

    ReplyDelete
  3. Tosi kiinnostavan näköinen löytö! Heh, meillä tyhjä tila täyttyy väkisin, vaikka kuinka yrittäisi vähän väljentää...

    ReplyDelete
  4. Voi osaan niin sympatiseerata tuossa lasten keräilyasiassa. Minä siivoilen esikoisen huoneesta noita 'aarteita' silloin tällöin salaa kun hän on eskarissa. Ei todellakaan huomaa mitään vaikka karsisin sen pussillisen.

    Minulla on paha tapa keräillä lehtiä kasoihin. Ajattelen että joskus sitten ehdin lueskella ja purkaa niitä kasoja.. Yksi iso kasa koostuu vanhoista 20-luvun sanomalehdistä joita löytyi talomme seinistä remontin aikana. Lehtien päivämääristä päättelimme että talomme on rakennettu n. 1925.

    ReplyDelete