Aamulla sain ihailla keskimmäistäni esiintymislavalla prinsessa Vasilisana. Pientä jännitystä ilmassa, hienosti harjoiteltua näyttelemistä, veikeitä ilmeitä, kekseliäitä lavasteita, mitä kaikkea nyt koulunäytelmiin kuuluukaan!
Kameran kanssa kun liikenteessä olin pujahdin koulun takaportista kylään, tai mitä siitä nyt on jäljellä. Kaduttaa. Mitä minä sinne enää menen itseäni kiusaamaan, harmistumaan, tiputtelemaan rinnuksilleni kyyneleitä, ahdistumaan?
Tämä taitaa olla jo kolmas kerta, kun lupaan itselleni olla palaamatta sinne. Eihän minuun voi luottaa yhtään! Itse asiassa tiedän rikkovani tämänkin lupauksen.
Nyt tarvitsisin yhden koulunäytelmän lisää!
Täytyy yrittää olla ahdistumatta siitä mille ei mitään mahda, helpommin sanottu kuin tehty...
ReplyDeleteTuo aitaverkon muoto on ihana. Kunpa Suomestakin saisi, ostaisin heti.
ei liity mitenkaan aiheeseen tai ehka vahan mutta harrastan portaiden kiipeamista (40krs talojen portaiden kapuamista) tanaan kukaan muu ei tullut ja kielsin itseani katsomasta monesko kerros oli menossa tai laskemasta kerroksia. hitsit kun oli vaikeaa!onnistuin aina 10 krs kerrallaan olla katsomatta. kiipesin nelja krt sinne 40 kerrokseen 40 minuutissa.
ReplyDeleteei liity mitenkaan aiheeseen tai ehka vahan mutta harrastan portaiden kiipeamista (40krs talojen portaiden kapuamista) tanaan kukaan muu ei tullut ja kielsin itseani katsomasta monesko kerros oli menossa tai laskemasta kerroksia. hitsit kun oli vaikeaa!onnistuin aina 10 krs kerrallaan olla katsomatta. kiipesin nelja krt sinne 40 kerrokseen 40 minuutissa.
ReplyDeleteMeillä oli äitienpäiväjuhla tänään ja oli kova paikka vaikka vannottelin itselleni,,etten kyynelehdi.Monia muutoksia tulossa kouluun ja liian monia jäähyväisiä....Nyt olisi tarvis kiville juhlille
ReplyDelete