Tuesday, December 20, 2011
Hyvästit Bai Xin Xhuangille
Menneinä viikkoina on tapahtunut paljon postattavan arvoista, kuten menestyksekkään näyttelyni pitäminen ja purkutyön kourissa vääntelehtivän kylän sureminen. Olen vain ollut kovin saamaton Kiinan palomuurin läpäisemiseksi, joten Blogistania on ollut vain kaunis uni. Mutta nyt kolmantena joululoman Suomi-aamuna sain yhteydet kohdalleen ja tästä tämä jälleen lähtee.
Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet raskaita. Olohuonettani, rivitaloalueemme ja lasten koulun naapuria, hävitetään. 500 vuotta vanha kylä on tullut tiensä päähän. Asukkaat on karkotettu pois katkaisemalla sähkö ja vesi sekä huudattamalla kaiuttimista propagandaa 14 tuntia päivässä. Kuului meidän pihalle asti, onneksi ei sentään sisälle!
Työ on edistynyt järjestelmällisesti ja hurjalla tehokkuudella. Sadat muualta tuodut työläiset moukaroivat ensin katot ja sitten seinät tiilikasoiksi. Jokainen kutakuinkin ehjänä selvinnyt tiili kilkutetaan käsin veitsellä puhtaaksi ja kannetaan kuorma-autojen lavoille.
Myös kaikki puiset ikkunanpuitteet, ovet ja jäljelle jääneet huonekalut pistetään palasiksi ja kuljetetaan valtavina kuorma-autolavallisina pois. Maisemaa vallitsee keikkuvien keltaisten kypärien kerhot. Tuntuu kovin epätodelliselta.
Aamuisin herätessäni ja iltasella silmäni sulkiessa luomilleni ilmestyy kuva, jossa tiilivaltameri velloo, tiilipuhdistusveitsien kilke käy ja viimeiset talot huutavat pelkoaan. Tunnelma ei ihan heti taida minulta unohtua.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Kamalaa! Ja surullista! Noin vain jyrätään ihmisten kotiympäristö maan tasalle. Minkä vuoksi? Mitä tilalle ollaan suunniteltu?
ReplyDeleteIhanaa kuulla taas sinusta! Arvelinkin että jotain muureja oli esteenä.
ReplyDeleteJa voi itku kun vanha maailma katoaa uuden alta!!! Kyllä sattuu aina, vaikka kaukana olisikin.
Ekassa niin kaunista tapettia, sekin varmasti nyt tomua vain.
Ai hurjaa!
ReplyDeleteKiva, kun tulit taas raportoimaan Kiinan- tunnelmia! Vaikka surullisia juttuja tällä kertaa onkin...
ReplyDeleteMukavaa joululomaa!
Lempi Sveitsistä
Yleimaailmallinen ilmiö, surullista.
ReplyDeleteKiva, että olet taas linjoilla.
Mukavaa joululomaa!
Pikkujutut
Mukava kun olet taas linjoilla :)
ReplyDeleteSäästävät sentään tiilet uusiokäyttöön. Täällä ne varmaan menisivät kaatopaikalle.
Maija
Todella, todella surullista :-(
ReplyDeleteTuleekohan päättäville elimille mieleen että ei ne voi ikuisesti häätää kokonaisia kylällisiä ihmisiä jonnekin korpeen, tuokin kylä työllisti sentään koko naapuruston! Minnekä ne ihmiset muuten menivät? Rakennettiinko niille tilalle joku kerrostalokompleksi?
Ihanaa joulua Suomessa, lumettomuudesta huolimatta :-)
T. Entinen naapuri
Hietzu, sama meinikihän on ollut monissa suomalaisissa kaupungeissa 1800-luvun lopulla - suurin osa porvoostakin jyrättiin kertaheitolla Engelin ruutukaavan vuoksi. Tuntuu vaan niin ihmelliseltä, että pitääkö kaikkialla käydä läpi samat "kehitysvaiheet". Tietoni mitä tilalle tulee on vielä tyystin huhuihin perustuvaa. Mahtavatko päättäjät itsekään tietää.
ReplyDeleteLiivia, tapetti näyttää kuvassa tosiaan kivalta. Livenä siinä oli sellainen limalteleva muovinen loppusilaus...
Inkivääri, niinpä.
Lempi, surullista tosiaa, mutta ei kai tämä elämä yhtä ruusuilla tassimista voi ollakaan, ainakaan Kiinassa kiinalaisena. Tällaine isonenä pääsee todella vähällä. Ihanaa olla muuten lomalla hengittämässä raikasta ilmaa ja tapaamassa ihmisiä.
Pikkujutut, kaikkialla tällaista varmaan tapahtuu, ellei ole jo tapahtunut aikaisemmin. Kiitos!
Maija, totta, hyvin tarkkaan kierrättävät kaiken materiaalin.
Satu, ihmiset menivät seuraviin ja sitä seuraaviin kyliin. Kyläpääliköt huhjen mukaan pistelivät perikiinalaiseen tyyliin korvausrahat 95% omiin taskuihinsa, joten muut eivät pahemmin saaneet rahaa uusien asuntojen ostoon. Ja se kerrostaloalue josta kyläläisillä lienee jonkilainen etuosto-oikeus valmistuu vasta kahden vuoden kuluttua. Se on nousemassa juuri meidän compoundin ja ISB:n pohjoispuolelle, siitä puretun kylän kohdalle. Heti sen pienen pellonkaistaleen taakse.
Niinpä...pitääkö "kehitys" tuoda kaikkialle samalla tavalla, raivaamalla ja purkamalla vanha pois ja uutta tilalle.
ReplyDeleteHyvää lomaa ja tervetuloa takaisin. Minäkin kannan surua alueista, joita täälläkin kehityksen nimissä aiotaan hukuttaa patojärvien alle. Paikoilla, kylillä ja taloilla ei ole sielua, mutta niissä on ainutlaatuinen henki. Ainutlaatuinen vuosien muovaama olotila, jota ei koskaan voi korvata veden, moukareiden ja tuhon jälkeen. Miksi päättäjät päättää huonosti?
ReplyDeleteKaipa niille uusiotalokerroksille on kova kysyntä siellä ylikansoitetussa maassa tai pitääkö sanoa niissä lukemattomissa miljoona-kaupingeissa, joihin ihmisten on pakkauduttava toimeentulonsa turvaamiseksi. Kari Ahlbergin raportit maaseudun asukkaista on hirvittävää katseltavaa ja kuunneltavaa.
ReplyDeleteMutta Rauhaisaa Joulua vesisateineen kaikkineen, joulutunnelma onkin sitten itsestä kiinni ja sen osannet taikoa perheesi ja ystäviesi parissa missäpäin maailmaa vain IloJoulua ja parhainta Uutta Vuotta.