Baisha

Viikon matkan kohokohdaksi on ajatuksissani muodostunut köpöttely Baishan kylän pääkatua ensin pohjoiseen, sitten etelään ja lopuksi takaisin pohjoiseen. Kuin aika olisi pysähtynyt, silti asukkaat nauttivat juuri tästä päivästä. Verkkaista ja hiljaista, mutta kuitenkin virkeää ja aktiivista.


Katuravintolan lounastarjoilu oli jo päättynyt.


Kylän kansanmusiikkiryhmä esitti jokaiselle ohikulkevalle turistille muutaman korvia viiltävän naxi-kappaleen.


Erään putiikin ainoat myyntiartikkelit.


Pienten ravintoloiden ja putiikkien varjoisissa huoneissa vanhukset keskittyivät iltapäiväksi mahjongin peluuseen.


Syksyn sato pursusi talojen ylisiltä ja loivat herkullisilla väreillään turvallisen olon.


Kyläkauppojen hyllyt eivät ehkä notkuneet myytäviä tuotteita, mutta lupa- ja kunniakirjoja ainakin riitti.

Sellainen Baishan minä näin. Sinne palaisin vaikka huomenna, mutta vaihteeksi perheen kera.