Pääsimme tyttärien kanssa Monsieur Vilijonkan bändileirille mukaan, lupasimmehan fanittaa koko viikonlopun tyytyväisinä. Se oli helppoa, sillä Partymembersit harjoittelevat huomista lastenkonserttia varten. Nytkin taustalla soi kaikkien suosikki, Kuningas Ei.
Karkasin fanitustehtävästäni tosin jo heti aamiaisen jälkeen, sillä mikään ei pystynyt pidättelemään minua poissa tältä polulta.
Katseeni kiinnittyi talven lumeen. Pakkasta on riittävästi, joten sulamisen merkkejä ei näy, mutta ilma on hyvin kuiva ja lumi haihtuu. Kummallinen ajatus.
Pian saavutin muurin, kipusin yhä ylöspäin maisema-ahneuksissani. Nautin yksinäisestä hetkestä, vuoriston hiljaisuudesta, ilman raikkaudesta. Vielä muutama murikka ylöspäin.
Eipä tullut mieleen paluu ja sen mutkat. Muistin reippaista partiovuosista kuluneen 15 vuotta ja 15 kiloa...
Nöyrryin tuhat vuotisen muurin yllä ja aloitin paluuni, nelinkontin, takaperin, 30 asteen kulmassa, kaksi vaaksaa kerralla. Vain muutama lohkare vieri pois alta.
Vielä kerran ahmin maisemaa ja muurin tunnelmaa. Mieleen hiipi ajatus toisen suuren rakennelman kokemisesta. Mitä mahtaa tuntua jalkojen alla, kivilohkareet sormenpäissä, tuoksuuko sellainen egyptiläinen pyramidi?
Saturday, January 17, 2009
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Vau, mitä kokemuksia.
ReplyDeleteKuningas Ei on ihan huippu!
ps. blogissani on kysely.
En tieda pyramideista mutta antiikin aikainen hippodrome saa mielen matkaamaan ajassa kauas taaksepain.Ja yhta vaikeaa on kiipeily :).
ReplyDeleteTuo kohta muurista (alin kuva) ei taida nauttia mistään satapäisestä yleisöryntäyksestä, kun on noin kasvanut täyteen jotain kasvia ja siellä välissä mutkittelee ikään kuin polku....
ReplyDeleteHienot on maisemat.
Marita, tutustuimme Kuningas Eihin vasta joululomala Suomessa ja siitä tuli heti ensimmäisellä kuntelukerralla koko perheen suosikki.
ReplyDeletePikkujutut, jos alkaisi keräillä muistoja vanhoista kiviäjistä kuuluisi antiikin hippodrome listalle, luonnollisesti.
Vintage living, tämä lomakylä on näin talvisin varsin hiljainen, joten olettaisi murillakäviöjitä olevan vain muutama päivässä. Ruska-aikaan on kuulemman paikka täyteen buukattu, joten vaeltelijoita lienee juuri polun pysymisen verran. Kuvailisin tätä pätkää puolivilliksi muuriksi. Niissä suosiuimmissa turistikohdissa muuri näyttää vasin eriltä: ne on remontoitu täysin ja muurin yläpinta asfaltoitu, hissit vievät huipulle... Maisemat ovat kyllä kaikkialla yhtä komeat!
http://www.ipanapa.fi/flash/karaoke2.swf
ReplyDeleteaivan loistavaa! kiitos, en ollut kuullutkaan.:-)
tatahan voisi kayttaa toissa!
tulee mieleen charlie and lola kirjat.
Meillä soi Paukkumaussin uusin tällä hetkellä autossa koulumatkoilla. Ihmeellinen vaikutus, tilanne rauhoittuu kerrasta. Siis hyvä levy sekin!
ReplyDeleteKauniita maisemia. Oi, koleaa ja raikasta!
Raportti Egyptistä: pyramidin kylkeä ei saa kiivetä, mutta sisällä kyllä tuoksuu koko sen historia. Jos vain on mahdollisuus, pyramidit kannattaa kokea!
ReplyDelete