Esikoisen ehdotuksesta osallistuimme suuren hotellin sunnuntaiselle shampanjabrunssille. Ja koko perhe nautti notkuvista herkkupöydistä ja äitinä olin iloinen nähdessäni lasten syövän hyvällä ruokahalulla. Siis muutakin kuin jälkiruokaa!
Aluksi keskityin ruokailun ohella uuden uutukaisen hotellin ruokasalin sisustusarkkitehtuuriin ja tarkennettuna pintamateriaalivalintoihin. Peking on paikka, jossa uusi arkkitehtuuri valloittaa, huumaa ja jopa riehuu. Mahtavia rakennuksia, jotka kurkottelevat kohti taivasta mitä kummallisimman muotoisina ja oikukkaissa asennoissa. Mutta näyttääpä irrottelu jatkuvan sisätiloissakin.
Seinä.
Katto.
Väliseinä.
Seinä.
Väliseinä.
Voi huh ja hah, oli parasta keskittyä kultaisella pöytäliinalla oleviin tarjoamuksiin ja keskustella syvällisiä. Kiinalaisen modernin sisustusarkkitehtuurin päätin jättää toistaiseksi huomiotta. Sillä tämän riittänee hetkeksi.
Joo, eipä moista ilotulitusta näe täällä pohjolan perukoilla!
ReplyDeleteJa tuo brunssi kuulostaa ihanalta...
Peking on minustakin ihan huippu kaupunki ja brunssit ovat taivaallisia ja myös minä tiedän kokemuksesta, kuinka lapset niistä nauttivat. Ja mikä hämmästyttävintä,he hakevat omatoimisesti ja ennakkoluulottomasti kaikenlaisia herkkuja, suomalaisille outojakin suuhunpantavia. Maailmankansalaisiksi ihmistaimet kasvavat. Hieno juttu!
ReplyDeletenyt tiedän; meidän nirsot pitääkin viedä brunssille!
ReplyDeleteHauskaa, että joku muukin ottaa kuvia kiinalaisten rakennuksien erikoisista yksityiskohdista ;)
ReplyDelete