Jos neljä edellistä vuosikymmentä olisivat täällä kulkeneet toisia reittejä, ei näitä rippeitä menneistä enää olisi. Aikoja sitten olisivat uusineet leikkipuistojen junat kevyisiin muovisiin, suloinen mallinukke vaihtunut kasvottomaan valkoiseen figuuriin, eläintarhan pingviiniroskis käytännölliseen Suloon ja viinamies häipynyt kokonaan.
Vallinnut niukkuus on ajanut ekologisiin valintoihin, joissa tavarat todellakin kulutetaan loppuun. Näiden herttaisten esineiden palveluaikana on Suomessa vähintään neljäs esinekierros meneillään.
Kovin ovat ristiriitaiset aatteet taas tänään. Helppoahan minun on tulla tänne ihastelemaan muinaismuistoja. Olen saanut elää lapsuuden ja nuoruuden yltäkylläisyydessä ilman huolen häivää ja nyt sitten inokkaasti fiilistelen retron keskellä. Teen retkiä hienolta asuinalueelta oikeaan Kiinaan ja räpsin sata kuvaa päivässä.
Ja ihastelen.
Kyllä minäkin heittäytyisin moisia historiallisuuksia ihastelemaan.
ReplyDeleteJa myös miettimään miksei täällä...muutoksiin on varmasti syynsä, mutta osittain varmasti myös sitä, että on vain haluttu uusia.
Tampereen Kalevassa on vielä muutama leikkipuisto jäljellä, jossa pelkkiä rautavekottimia, karuselliä ja se isopäinen ukko. Voi kun jätettäisiinkin muistoksi, mutta pelkään, että niihinkin on jo suunnitteilla muovihärvelit. Eikös jo EU-direktiivit määrää niistäkin.
Lapsen tarhan pihasta poistettiin kaikki puiset vekottimet, koska EU määräsi vaihtamaan asetusten mukaisiin.
Turvallisuutta toivoo varmasti jokainen äiti, mutta miksi niiden uudempien tätytyy olla aina edellisiä rumempia ja kirkkaammin väritettyjä. Ottaa silmään pahasti.
Meni nyt asian vierestä, mutta tulipahan taas sanottua:)
Löysin sinut etsiessäni tavalla tai toisella mielenkiintoisia tuntemattomia. Tarjoan sinulle mahdollisuutta vastata leikkimieliseen haasteeseen, pakollista se ei tietenkään ole.
ReplyDelete